Tiede & tekniikka

Kananmunan sisältämä ravintoaineen ja pienemmän dementiariskin välillä on löydetty yhteys

Havainto tehtiin ensimmäistä kertaa, ja vaatii siten vielä vahvistusta tulevista tutkimuksista.
Sanne Katainen
Yhteys kananmunan sisältämän ravintoaineen ja pienemmän dementiariskin välillä havaittiin ensimmäistä kertaa.

Erityisesti kananmunissa ja lihassa esiintyvän koliiniyhdisteen saanti on yhteydessä pienempään dementian riskiin. Asia ilmenee heinäkuun lopussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä julkaistusta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.

Eniten fosfatidyylikoliinia saaneen neljänneksen riski sairastua dementiaan oli 28 prosenttia pienempi kuin vähiten ravintoainetta saaneella neljänneksellä. Havainto tehtiin ensimmäistä kertaa, ja vaatii siten vielä vahvistusta tulevista tutkimuksista.

Tutkijoiden mukaan havainnot ovat merkittäviä, sillä dementiaan johtanut muistisairaus on yli 50 miljoonalla ihmisellä maailmassa. Määrä on kasvussa väestön ikääntyessä.

"Havainto on kiinnostava, mutta tarvitaan runsaasti lisää tutkimusta ennen kuin voidaan sanoa mitään varmaa", väitöskirjatutkija Maija Ylilauri toteaa.

Tutkimuksessa havainnoidut henkilöt saivat fosfatidyylikoliinia päivässä keskimäärin 188 milligrammaa. Noin 39 prosenttia tästä saatiin kananmunia syömällä, 37 prosenttia lihasta. Yksi kananmuna sisältää ravintoainetta noin 130 milligrammaa.

Eniten ravintoainetta saanut neljännes sai fosfatidyylikoliinia yli 222 milligrammaa vuorokaudessa. Alin neljännes sai ravintoainetta alle 144 milligrammaa.

"On vaikeaa vielä sanoa, mitkä määrät ovat merkittäviä. Ero on kuitenkin jonkinlainen, kun ylimmän ja alimman neljänneksen välillä on nähty ero riskissä sairastua dementiaan", Ylilauri toteaa.

Ravintoainetta eniten saaneet myös menestyivät muistia ja kielellistä sujuvuutta mittaavissa testeissä paremmin kuin sitä vähiten saaneet.

Pienessä määrin fosfatidyylikoliinia saadaan kananmunien ja lihan ohella muun muassa hedelmistä, marjoista ja kasviksista sekä viljoista. Ylilauri kuitenkin huomauttaa, että muistisairauksien riskiin vaikuttavat ravitsemuksen ohella myös muut elintavat.

Tutkimuksen aineistona käytettiin aiemman sepelvaltimotautitutkimuksen tietoja. Aineisto koostui noin 2  500 itäsuomalaisen 42–60-vuotiaan miehen ruokailu- ja elintavoista sekä terveydentilasta. Elintavat selvitettiin vuosina 1984–1989.

Miesten sairaus-, kuolinsyy- ja lääkekorvaustietoja seurattiin keskimäärin 22 vuoden ajan. Tutkimuksen seurannan aikana 337 miestä sairastui dementiaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Katso video: Pääministeri Antti Rinne pohtii ravitsemuksen merkitystä: "Sillä on äärimmäisen iso merkitys kansantalouden kannalta"

Täyttyykö some munakuvista? Tänään on kansainvälinen kananmunapäivä

Mikä olisi ekologista ruokaa?