Tiede & tekniikka

Näin ruokaväärennöksiä testataan: DNA tai kasvupaikka paljastaa vilpin

Testausmahdollisuuksien lisääntymisen myötä tapaukset ovat Ruokaviraston osastonjohtajan arvion mukaan vähentyneet, koska kiinnijäämisriski on kasvanut.
Johannes Tervo
Testausmahdollisuuksien lisääntymisen myötä tapaukset ovat osastonjohtajan arvion mukaan vähentyneet, koska kiinnijäämisriski on kasvanut.

Ruokavirasto otti hiljattain käyttöön testin, jolla esimerkiksi mansikoiden alkuperä voidaan varmentaa. Mansikoiden alkuperä selvitetään isotooppianalytiikalla.

"Se on tavallaan mansikan kasvupaikan sormenjälki", Ruokaviraston elintarviketurvallisuusosaston osastonjohtaja Leena Räsänen valaisee.

Menetelmä perustuu siihen, että maaperä, ilma sekä vesi ovat eri paikoissa mikrotasolla hieman erilaisia.

"Kasvupaikka vaikuttaa siihen, mitä aineita mansikkaan kertyy, ja niitä pystytään mittaamaan ja vertaamaan", Räsänen sanoo.

Kalan- ja lihan kohdalla niiden aitous voidaan varmistaa dna-testauksella. Selvitys perustuu siihen, että eri eläinlajien dna:t eroavat toisistaan.

Testausmahdollisuuksien lisääntymisen myötä tapaukset ovat Räsäsen arvion mukaan vähentyneet, koska kiinnijäämisriski on kasvanut.

"Aiemmin esimerkiksi mansikan alkuperän aitoutta on tarkasteltu asiakirjojen ja pakkausmerkintöjen kautta", Räsänen kertoo.

Toki tuotteen aitoutta selvitettäessä voidaan analysoida myös sen koostumusta. Tällöin selvitetään, puuttuuko siitä joku siihen normaalisti kuuluva ainesosa.

Lue lisää:

67 maan tullien tehoiskussa löytyi pilaantunutta lihaa, värjättyä tonnikalaa ja väärennettyä maitojauhetta

Kobe-härkä olikin naapurin nauta – näin ruoka houkuttaa rikollisia

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruokavirasto joutui heti säästökuurille

Ruokavirasto: Koiria voi taas viedä Norjaan ja tuoda sieltä Suomeen

Suomalaisessa villisiassa havaittiin Aujeszkyn taudin vasta-aineita – edellinen tapaus lähes 40 vuotta sitten