LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Tiede & tekniikka

Jopa ruokaa väärennetään – oliiviöljyt, viinit ja juusto ovat huijareiden suosikkeja

Monesti väärennösbisneksessä on mukana järjestäytynyt rikollisuus.
Jukka Pasonen
Usein ruokaväärennökset kulkevat tulliylitarkastajan mukaan Etelä-Euroopasta muualle Eurooppaan. Hän uskoo kuitenkin, että ruokaväärennökset eivät kulje läheskään aina suorinta mahdollista reittiä lähtöpisteestä päämääräänsä.

Ruokaväärennösten valvonnassa työnjako Tullin ja Ruokaviraston välillä menee niin, että Tulli valvoo EU:n ulkopuolelta tulevia, teollis- tai tekijänoikeuksia loukkaavia ruokaväärennöksiä ja Ruokavirasto EU:n sisällä liikkuvia väärennöksiä.

Tullin tuoteväärennösasiantuntija, tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen huomauttaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että ruokaväärennökset ovat usein peräisin EU-alueelta. Näin ollen monet ruokaväärennökset eivät kuulu lainkaan Tullin vastuualueelle.

"Voimme toki avustaa Ruokavirastoa, mutta varsinaisesti se ei ole meidän valvonnassa oleva asia", Pakkanen lisää.

Usein ruokaväärennökset kulkevat tulliylitarkastajan mukaan Etelä-Euroopasta muualle Eurooppaan. Hän uskoo kuitenkin, että ruokaväärennökset eivät kulje läheskään aina suorinta mahdollista reittiä lähtöpisteestä päämääräänsä.

"Tavarathan liikkuvat EU:n alueella vapaasti", hän muistuttaa.

Tavallisen ja väärennetyn elintarvikkeen havaitseminen kuljetusvaiheessa on tavalliselle ihmiselle todella vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, sillä väärennetyt tuotteet kulkevat Pakkasen mukaan useimmiten samalla tavoin kuin laillisesti kuljetettavat tavarat.

"Jos on isompia tavaraeriä, nehän tulee siinä missä mikä tahansa rahtilähetys. Usein rahdin kuljettajat eivät edes välttämättä tiedä, että mukana on jotain laitonta", hän huomauttaa.

Väärennökset lähtevät usein liikkeelle Etelä-Euroopasta siitä yksinkertaisesta syystä, että eniten väärennetyt tuotteet ovat peräisin juuri etelän maista. Tuolta väärennetyimpien elintarvikkeiden listalta löytyy niin oliiviöljy, mozzarellajuusto kuin viinitkin.

Monesti väärennösbisneksessä on mukana järjestäytynyt rikollisuus.

"Esimerkiksi Italian mafialla toiminta on todella ammattimaista. Heillä voi olla tuotantolaitos, ja he omistavat myös varastointipuolen sekä jälleenmyyntipuolen", tulliylitarkastaja kertoo.

Väärennetymmille tuotteille yhteistä on tuoteväärennösasiantuntijan mukaan ainakin se, että ne kaikki ovat noin muutenkin suosittuja tuotteita, ja ne mielletään ylellisyystuotteeksi. Hän muistuttaa, että mitään tuotetta tuskin väärennettäisiin, mikäli sille ei olisi kysyntää.

"Esimerkiksi viinithän ovat houkuttelevia, koska voi olla joitain todella kalliita viinejä. Usein näissä tapauksissa yritetään hyötyä niin, että kopioidaan etiketit ja pullot, mutta sisälle laitetaan halvempaa ja huonompaa viiniä", hän kertoo.

Usein väärentäjät käyttävät Pakkasen mukaan hyödyksi erilaisia elintarvikkeiden maantieteellisiä merkintöjä. Vaikka esimerkiksi shampanjaksi saa kutsua vain Ranskassa tietyllä alueella valmistettua kuohuviiniä, voivat väärentäjät laittaa pulloon jotain aivan muuta ja myydä sen tämän jälkeen shampanjana.

Kansainvälisesti suosittuja väärennöskohteita ovat olleet myös muun muassa hunaja sekä erilaiset mausteet. Väärennetyistä mausteista suuri osa päätyy Euroopan markkinoille maanosan ulkopuolelta. Toki huijarit ovat ottaneet kohteekseen lisäksi vaikkapa liha- ja kalatuotteet. Niiden kohdalla huijaus toimii niin, että kala- ja lihatuotteiden kalliimpia raaka-aineita korvataan halvemmilla.

Tulliylitarkastaja arvioi, että viime vuosien aikana elintarvikeväärennösten määrä maailmalla on lisääntynyt, ja sama kehitys tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.

"Se on yksi uusimmista väärennysaloista, eikä se ole vielä niin perinteistä kuin vaikka jotkut ranta-rolexit ja sen tyyppiset. Mitä enemmän aidot tuotteet leviävät ympäri maailmaa, sitä houkuttelevampaa niitä on väärentää", hän sanoo.

Meillä Pohjoismaissa ruokaväärennökset eivät ole ainakaan toistaiseksi Pakkasen mukaan suuri ongelma. Hän pitää kaikesta huolimatta mahdollisena myös sitä, että muutaman vuoden takainen hevosenlihaskandaali sattuisi Suomessa.

"Tavaran vapaan liikkuvuuden takia sitähän ei koskaan tiedä. Meillähän voi joku päivä olla edessä se tilanne, että johonkin on päässyt jotain laitonta", tulliylitarkastaja arvioi.

Monet ihmiset eivät Pakkasen mukaan ymmärrä, mitä riskejä elintarvikeväärennöksiin liittyy.

"Se, että viinissä on mukana jotain muuta rypälettä, ei ole niin paha asia. Jos siellä viljelmässä on lisäksi käytetty vaikka laittomia kasvinsuojeluaineita, joista jää jotain jäämiä, päätyy viiniinkin jotain terveydelle haitallista ainetta, ja se alkaa haitata kuluttajaakin", hän sanoo.

Pakkanen muistuttaa, ettei tuoteväärennöksissä ole minkäänlaista laadunvalvontaa, eikä niillä ole tarkoitus sitouttaa asiakasta. Sen sijaan ajatuksena on saada tuotteesta nopeasti raha irti, eikä sen jälkeen välitetä siitä, mitä tuotetta ostaneelle ihmiselle käy.

Ruokaviraston elintarviketurvallisuusosaston osastonjohtaja Leena Räsänen toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että elintarvikkeiden alkuperäväärennöksiä on tehty myös meillä Suomessa jo kauan.

"Kautta aikain on ollut sellaisia väärennöksiä, joita ei ole ehkä tiedostettukaan. Tuotteen alkuperää on muutettu joko kotimaiseksi tai sitten kotimaan sisällä vaikka mansikka on nimetty Suonenjoen mansikaksi tai peruna Lopen perunaksi, vaikka se ei ole sitä ollut", hän antaa esimerkkejä.

Tällaisissa tapauksissa kyse on ollut siitä yksinkertaisesta syystä, että tuotteesta on näin pyritty tekemään myyvempi.

Suomessa väärennöstapaukset ovat Räsäsen mukaan tyypillisesti sellaisia, että ulkomaista tuotetta väitetään kotimaiseksi.

"Tässä mansikat ja muut marjat ovat aika tyypillisiä", hän sanoo.

Siitä huolimatta, että ruokaa on väärennetty jo pitkään, laajempi tietoisuus asiasta on lisääntynyt Räsäsen mukaan vasta viime vuosina. EU:n tasolla tietoisuus lisääntyi muutaman vuoden takaisen niin sanotun hevosenlihaskandaalin myötä.

"Nyt ymmärretään aiempaa paremmin, mitä kaikkea väärennetään. Tuotteissa voidaan väärentää päivämääriä, mutta tietenkin myös sitä itse tavaraa niin, että siellä käytetään vaikka halvempia ainesosia tai sitä väitetään valheellisesti luomuksi", Räsänen sanoo.

Samalla, kun ymmärrys väärennöksistä on parantunut, myös viranomaisten keinot hallita asiaa ovat osastonjohtajan mukaan parantuneet. Ensinnäkin on ymmärretty, että väärennöksissä kyse on talousrikollisuudesta ja niillä haetaan taloudellista etua. Toisaalta viranomaiset tekevät myös asian tiimoilta yhä tiiviimpää yhteistyötä, ja osaavat kiinnittää huomiota aiempaa paremmin oikeisiin asioihin, kuten tuotteiden jäljitettävyyteen.

Lue lisää:

Älä tuo ruokaväärennöksiä maahan – näin vältät yleisimmät kompastuskivet

Näin ruokaväärennöksiä testataan: DNA tai kasvupaikka paljastaa vilpin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tulli havaitsi puutteita tuontielintarvikkeiden voimakassuolaisuuden merkinnöissä: "Pakkausmerkintöjen minimivaatimuksissa havaitaan jatkuvasti puutteita"

Ovatko moneen kertaa metsässä jäätyneet ja sulaneet sienet syömäkelpoisia? – Asiantuntija vastaa sienestäjille

Rahoituskauden vaihtuminen on maksajavirastoille valtava ponnistus: Poliittisten vääntöjen venyminen syö aikaa käytännön valmistelulta