Tiede & tekniikka

Puukerrostalo sitoo moninkertaisesti hiiltä betoniseen verrattuna – tontilla suuri vaikutus päästöihin

Puu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden hillitä rakentamisen päästöjä. Ympäristöministeriö haluaa uusien rakennusten hiilijalanjäljen laskennasta pakollista vuoden 2025 paikkeilla.
Petteri Kivimäki
Puukuokka-kerrostalot muodostavat Jyväskylän Kuokkalassa puukerrostalojen korttelin. Talojen rakentaminen alkoi 2014.

Maapallon raaka-aineista puolet käytetään rakentamiseen, joka tuottaa 35 prosenttia ihmisten kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä vähentämään sekä materiaalien tuotannon että rakentamisen päästöjä. Parhaiten vähentäminen onnistuu lisäämällä rakennusmateriaalien kierrätystä sekä puun ja muiden uusiutuvien materiaalien käyttöä.

Erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä kertoo, että Suomessa on laskettu hiilijalanjälki sadoille taloille. Laskentaa on tehty vuosikausia ja tahti vain kiihtyy. Tavoitteena on, että rakentamisen hiilijalanjäljen laskennasta tulee pakollista vuoden 2025 paikkeilla.

Kuittisen mukaan rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan on ollut olemassa jo monen vuoden ajan EN- ja ISO-standardit. Suomen arviointimenetelmä on laadittu niiden pohjalta. Standardeista huolimatta moni hanke ei ole hiilijalanjälkeä laskenut. Yksi tuoreimmista esimerkeistä on Helsingin Pasilaan noussut jättikokoinen kauppakeskus Tripla.

Hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan rakennuksen koko elinkaari: tuotteiden valmistus, kuljetukset ja rakentamistyöt, rakennuksen käyttö ja korjaukset sekä lopulta purku ja kierrätys.

Tutkimusten mukaan puutalon hiilijalanjälki on vastaavan betonitalon hiilijalanjälkeä pienempi. Ero vaihtelee sen mukaan, mikä rakennustyyppi on kyseessä, millaiselle tontille se on rakennettu ja mitä elinkaaren vaiheita otetaan mukaan arviointiin.

Rakennuspaikka vaikuttaa paljon hiilijalanjälkeen. Kuittisen mukaan paalutusta tai stabilointia vaativa tontti aiheuttaa huomattavat päästöt jo ennen kuin rakennuksen runkoa on päästy rakentamaan.

Esimerkiksi Helsingissä rakennetaan asuintaloja meren äärelle, mikä kasvattaa niiden hiilijalanjälkeä merkittävästi.

Myös materiaalien alkuperämaa vaikuttaa hiilijalanjälkeen kuljetusmatkoista syntyvien päästöjen kautta. Lisäksi eri maissa käytetään erilaista energiaa tuotantolaitoksissa ja sähkön tuotannossa. Sama tuote valmistettuna kahdessa eri maassa saa jo syntyessään erilaisen hiilijalanjäljen.

Puukerrostaloon sitoutuu hiilidioksidia 150–300 kiloa per neliömetri. Betoniseen kerrostaloon hiilidioksidia sitoutuu noin 40 kiloa neliömetrille. Luvut selviävät VTT:n raportista Rakentamisen hiilivarasto vuodelta 2017.

Puukerrostalon rakentamisvaiheen hiilijalanjälki on runsaat 10 prosenttia pienempi kuin betonisen ja kasvihuonekaasupäästöt yli 15 prosenttia pienemmät.

VTT:n raportin mukaan rakentamalla puurakenteinen nelikerroksinen asuinkerrostalo voidaan säästää materiaalipohjaisia kasvihuonekaasupäästöjä 40–44 prosenttia verrattuna betonikerrostaloon ja samalla kasvattaa hiilivarastoa 170–550 prosenttia.

Lavea haarukka johtuu siitä, että tutkimuksessa on laskettu hiilijalanjäljet monenlaisille puukerrostaloille. Kerrostalon hiilivarasto kasvaa eniten, kun rakennusmateriaalina on käytetty massiivirakenteisia, ristiinliimattuja puulevyjä ja rakentamisen tilaelementtejä.

Tutkija Sirje Vares Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä huomauttaa, että raportissa huomioitiin vain rakentamisen materiaalit, eikä muun muassa talotekniikkaa, koneita, sähköasennuksia ja putkia. Jos ne huomioitaisiin, kaventuisi puu- ja betonikerrostalojen välinen ero jonkin verran.

Laskelmissa hiilijalanjälki on laskettu 50 vuoden tarkastelujaksolle. Tavallisesti laskelmat tehdään 50–100 vuoden tarkastelujaksolle.

Vares painottaa, että rakennuksen elinkaaren päättyessä on ratkaisevaa, mitä purettaville materiaaleille tapahtuu. Mikäli puu päätyy kaatopaikalle tai energialaitokselle, sen hiilisisältö vapautuu. Ilmaston kannalta paras ratkaisu on käyttää rakennuspuut uudelleen tai tehdä niistä uusia biotuotteita.

Suomen rakennuskannan hiilivaranto on noin 22,8 miljoonaa tonnia hiiltä, ilman kiintokalusteita. Määrästä pientaloihin on sitoutunut 31 prosenttia ja infrarakenteisiin 16 prosenttia. Ympäristörakentamisen hiilivaranto puolestaan on kasvanut 34 prosenttia vuosina 2000–2016 puun käytön lisäämisen ansiosta.

VTT:n mukaan talonrakennuskannan hiilivaranto on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2016 noin 23 prosenttia. Samaan aikaan kerrosala on kasvanut noin 30 prosenttia. Hiilivarannon kerrosalaa hitaampi kasvu kertoo siitä, että kerrostaloja on rakennettu enemmän kuin pientaloja. Suomessa 85 prosenttia omakotitaloista on rakennettu puusta.

Toistaiseksi puukerrostalojen osuus valmistuneista neliöistä on hyvin pieni, mutta mahdollisuudet lisätä puurakentamista ovat suuret.

Jukka Pasonen
Lue lisää