Tiede & tekniikka

Toimiiko GPS, eksyykö kompassi? Magneettinen pohjoisnapa liikkuu kohti Venäjää

Maan magneettisen pohjoisnavan liike kohti Venäjää on kiihtynyt parin viime vuosikymmenen aikana.
Johannes Wiehn, Cavit / Wikimedia Commons
Magneettisen pohjoisnavan liikkuminen vuosina 1831–2007.

Magneettinen pohjoisnapa ei sijaitse maantieteellisellä pohjoisnavalla. Tarkkaan ottaen sen sijainti on 86°N, 166°W Pohjoisella jäämerellä. Virallisesti magneettinen pohjoisnapa määritellään sijainniksi, missä Maan inklinaatio – kiertoradan kaltevuutta kuvaava kulma – on 90 astetta eli kenttä osoittaa suoraan alaspäin.

Siitä, kun magneettiselle pohjoisnavalle vuonna 1831 ensimmäisenä tullut James Clark Ross paikan havaitsi, magneettinen pohjoisnapa on liikkunut noin 2 250 kilometriä Kanadan arktiselta alueelta kohti Venäjää.

Vuonna 1947 magneettisen pohjoisnavan saavuttaneet kanadalaistutkijat Paul Serson ja Jack Clark havaitsivat navan siirtyneen Allen Lakeen eli noin 400 kilometriä luoteeseen paikasta, jossa Ross oli sen löytänyt.

Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana magneettisen pohjoisnavan siirtymisvauhti on kiihtynyt 10 kilometristä 50 kilometriin vuodessa. Joulukuussa tiedemiehet julkistivat maailman niin sanotun magneettisen mallin (WMM), joka ulottuu vuoteen 2025. Raportti ennustaa, että magneettinen pohjoisnapa jatkaa matkaansa kohti Venäjää noin 40 kilometrin vuosivauhdilla.

”Jos magneettisen pohjoisnavan liike jatkuu tuon jälkeenkin samaa vauhtia, vuonna 2040 kaikki kompassit osoittavat luultavasti itään karttapohjoisesta”, tutkija Ciaran Beggan totesi hiljattain British Geological Surveyn (BGS) tiedotteessa.

Magneettisen pohjoisnavan sijainnin tietäminen on olennaista suunnistusjärjestelmän kunnolliselle toiminnalle. Niinpä WMM:n ennusteet luetaan tarkkaan esimerkiksi sotilaspiireissä. Tavallisten kuluttajien arkeen se vaikuttaa muun muassa Android- ja iOS-puhelimissa tai vaikkapa lentokoneiden suunnistusjärjestelmissä.

Tiedemiehet kuitenkin rauhoittelevat sanomalla, ettei magneettikentän liikkeellä ole päivittäiseen elämään niin suurta vaikutusta kuin voisi kuvitella. Kompassit ja GPS esimerkiksi toimivat edelleen.

Sotilaallisten organisaatioiden ja muun muassa öljynporausyhtiöiden arkeen vaikutus sen sijaan on suuri. Armeija tarvitsee mahdollisimman tarkat paikannustiedot lentokoneilleen ja sukellusveneilleen, öljy-yhtiöt taas käyttävät kompassia ja magneettikenttää kyetäkseen poraamaan suoraan alaspäin.

Magneettinen etelänapa on myös koko ajan liikkeessä, joskin hitaammin kuin pohjoisnapa. Etelänavan liike on noin 10 kilometriä vuodessa luoteeseen.

Maan magneettikentän napojen vaihtuminen on ollut satunnaista. Keskimäärin navat ovat vaihtuneet 300 000 vuoden välein. Edellisestä napojen vaihtumisesta on kulunut liki 800 000 vuotta.

Geologit eivät ole pystyneet luomaan mitään sääntöjä tai ennusteita napojen vaihtumiselle.

Lue lisää