Ulkomaat

Nobel nuorelle ilmastoaktivistille vai pandemiaa vastaan taistelevalle YK-järjestölle? Greta Thunberg ja WHO ovat korkealla veikkauksissa rauhanpalkinnon saajaksi

Rauhannobelistiksi ehdotettujen joukossa on myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.
Greta Thunberg on vedonlyöntisivustojen mukaan vahva ehdokas Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. LEHTIKUVA/AFP

Ensi viikon perjantaina hieman ennen puoltapäivää Suomen aikaa useimmat uutiskanavat kuvaavat samaa suljettua ovea Oslossa. Kansainvälinen "ovilive" päättyy, kun Norjan Nobel-komitean edustaja tulee ulos ilmoittamaan tämän vuoden rauhanpalkinnon saajan.

Vedonlyöntisivustojen perusteella tuolloin saatetaan kuulla nuoren ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin tai Uuden-Seelannin pääministerin Jacinda Ardernin nimi. Järjestöistä vahvimmilla on kaksi YK:n alaista toimijaa: pakolaisjärjestö UNHCR sekä koronapandemian aikaan paljon esillä ollut Maailman terveysjärjestö WHO.

Sosiaalisessa mediassa on kannatettu myös Valko-Venäjän rauhanomaisten mielenosoittajien – erityisesti naisten – huomioimista. Heidän vuoronsa tuskin on vielä tänä vuonna, sillä sääntöjen mukaan palkittavia pitää ehdottaa aina saman vuoden helmikuun alkuun mennessä.

Nobel-instituutin mukaan tämän vuoden rauhanpalkinnon saajaksi tehtiin määräaikaan mennessä 318 ehdotusta, joista 211 on henkilöitä ja 107 järjestöjä. Instituutti pitää ehdokaslistan salaisena 50 vuoden ajan, mutta ehdottajat itse saavat halutessaan kertoa nimeämästään suosikista.

Rauhannobelistiksi ehdotettujen joukossa on myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Valinnan osumista häneen pidetään epätodennäköisenä, mutta ei Trump ainakaan vedonlyöjien laskelmissa häntäpäässä ole, vaan melko tasoissa esimerkiksi UNHCR:n kanssa.

Trumpin hallinnon tuoreet ansiot muun muassa Israelin ja Arabiemiraattien tai Serbian ja Kosovon suhteiden liennyttäjänä tulivat vasta ehdokasasettelun päätyttyä. Trump onkin jo nimetty myös ensi vuoden palkinnon saajaehdokkaaksi, onpa hän sitten tuolloin presidentti tai entinen presidentti.

Rauhanpalkinnon saajan valitsee Norjan parlamentin eli suurkäräjien nimittämä viisijäseninen Nobel-komitea. Isäntämaassa arvioita palkinnon saajasta ovat etukäteen perinteisesti julkistaneet muun muassa Norjan rauhanneuvosto sekä rauhantutkimusinstituutti PRIO:n johtaja Henrik Urdal.

Molempien top 5 -listalta löytyvät sananvapautta puolustavat ja toimittajia suojelevat järjestöt CPJ (Committee to Protect Journalists) ja Toimittajat ilman rajoja (RSF). Vapaan lehdistön nimissä palkinnon voisi Urdalin mukaan antaa myös venäläiselle Novaja Gazeta -lehdelle.

Toinen varteenotettava venäläinen ehdokas voisi olla tuoreen myrkytystapauksen johdosta ajankohtaiseksi noussut Aleksei Navalnyi ja hänen korruption vastainen säätiönsä.

Kansainvälisissä uutisissa vähemmälle huomiolle jääneitä ehdokkaita Urdalin listalla ovat muun muassa Sudanin rauhanprosessissa näkyvässä roolissa ollut aktivisti Alaa Salah. Toisaalta palkinto voisi mennä myös Kiinan vainoamille uiguureille, kuten vangitulle aktivistille Ilham Tohtille tai jollekin Hongkongin demokraatista aluehallintoa puolustaneista aktivisteista.

Norjan rauhanneuvoston listan ykkössijalla on afganistanilainen poliitikko ja naisten oikeuksien puolustaja Fawzia Koofi, jolla on tärkeä rooli Afganistanin hallituksen ja Taleban-liikkeen hiljattain aloittamissa rauhanneuvotteluissa.

Yhdysvaltain suunnalla rauhanneuvosto palkitsisi köyhiä tai kyseenalaisin perustein vangittuja auttavan Equal Justice Initiative -liikkeen tai 100-vuotiaan veteraanijuristin Benjamin Ferenczin, joka oli mukana jo Nürnbergin oikeudenkäynneissä ja on työskennellyt kansainvälisen oikeuden puolesta siitä lähtien.

Samannimisen ruotsalaisen säätiön jakamia Right Livelihood -palkintoja on usein kutsuttu myös vaihtoehtoisiksi rauhannobeleiksi. Eilen torstaina julkistetut neljä palkintoa saivat iranilainen ihmisoikeusjuristi Nasrin Sotoudeh, yhdysvaltalainen ihmisoikeusjuristi Bryan Stevenson sekä alkuperäiskansoja puolustava ympäristöaktivisti Lottie Cunningham Wren Nicaraguasta.

Neljäs palkittu oli valkovenäläinen demokratia-aktivisti Ales Bialiatski (Bjaljatski) yhdessä Viasna (Vjasna) -ihmisoikeusjärjestön kanssa

Koronapandemian vuoksi vuoden 2020 Nobel-syksy on aiemmasta poikkeava. Tukholmassa ei järjestetä joulukuussa vuoden seurapiiritapahtumaa eli Nobel-illallisia, ja itse palkintoseremoniatkin järjestetään etäyhteyksien turvin siten, että tuoreet nobelistit pysyvät kotimaissaan.

Rauhanpalkinnon osalta suunnitelmissa on normaalia huomattavasti pienempi palkintoseremonia, eikä Oslossakaan järjestetä perinteistä iltatilaisuutta.

Juhlimisen jäädessä vähemmälle palkitut voivat iloita ainakin siitä, että maineen ja kunnian ohella annettavan palkintosumman suuruus nousee 10 miljoonaan Ruotsin kruunuun eli noin 950 000 euroon. Summa pudotettiin kahdeksaan miljoonaan vuonna 2011, jotta Alfred Nobelin perustaman säätiön talous saataisiin paremmalle tolalle. Sittemmin säätiön sijoitusvarallisuuden arvo on noussut kolmesta miljardista kruunusta nykyiseen noin 4,6 miljardiin kruunuun (436 miljoonaan euroon).

Vuotuisen palkintosuman aloittaa lääketieteen Nobel ensi maanantaina, minkä jälkeen vuorossa ovat fysiikka tiistaina ja kemia keskiviikkona. Luonnontieteiden jälkeen vuoroon tulee kirjallisuus torstaina ja lopulta rauhanpalkinto perjantaina.

Ruotsin keskuspankin perustama, Nobelin testamenttiin kuulumaton taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi päättää palkittavien julkistamiset maanantaina 12. lokakuuta.

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Koronavirusta löydettiin pakastekanasta Kiinassa – liha oli brasilialaista

Koronaviruksen kokonaan pysäyttävää "hopealuotia" ei ehkä koskaan löydy, varoittaa terveysjärjestö WHO

Maailmalla on varmistettu jo yli 18 miljoonaa koronavirustartuntaa

WHO:n mukaan kesä ei anna turvaa koronavirukselta – maailmalla sairastetaan vuodenajasta riippumatta