Ulkomaat

Presidentti Niinistö toivoo edelleen edistystä asevalvonnasta sopimisessa – liikehdintää silti nähty

Helsingissä jatkuvat neuvottelut mannertenvälisistä ohjuksista. Niinistö kuvasi keskusteluja Venäjän varaulkoministerin ja USA:n asevalvontasuurlähettilään kanssa mielenkiintoisiksi.
Neuvotteluihin osallistuvat Yhdysvaltain presidentin asevalvonnan erityisedustaja Marshall Billingslea (kuvassa) ja Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov. LEHTIKUVA / AFP

Presidentti Sauli Niinistö sanoo käyneensä mielenkiintoiset keskustelut Venäjän varaulkoministerin Sergei Rjabkovin ja Yhdysvaltain asevalvontasuurlähettilään Marshall Billingslean kanssa. Niinistön mukaan tässä maailmantilassa kaikki vuoropuhelu on tärkeää ja on hyvä, että se Yhdysvaltain ja Venäjän välillä jatkuu.

Niinistö sanoo toivovansa edelleen edistystä asevalvonnasta sopimisessa.

Presidentin kanslian tiedotteen mukaan Niinistö tapasi maanantaina Mäntyniemessä erikseen Rjabkovin ja Billingslean.

Rjabkov ja Billingslea keskustelivat aiemmin Venäjän ja Yhdysvaltain strategisesta vakaudesta ja ydinasevalvonnasta.

Venäläisen Kommersant-lehden mukaan neuvottelut liittyvät ydinaseita säätelevään Uusi Start -sopimukseen. Se on umpeutumassa helmikuussa, ellei sopimusta päätetä jatkaa.

Uusi Start -sopimus koskee strategisten mannertenvälisten ydinohjusten määrää ja valvontaa.

Merkittävin ulottuvuus sopimuksessa ovat valvontajärjestelyt. Molemmilla osapuolilla on koko ajan tieto siitä, mihin käyttövalmiita ydinaseita on sijoiteltu ja millaisia määriä. Jos tällaista sopimusta ei enää ole, se merkitsee, ettei ole enää mitään virallista valvontamekanismia tai tiedonvälitysvelvollisuutta, sanoo tutkija Tapio Juntunen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana Yhdysvallat on alkanut systemaattisesti vetäytyä kansainvälisistä sopimuksista. Viimeksi se erosi Itämeren turvallisuutta valvovasta Avoin taivas -sopimuksesta ja jo aiemmin keskimatkan ohjusten käyttöä rajoittavasta INF-sopimuksesta.

Nyt neuvoteltava Uusi Start -sopimus liittyy laajempaan Euroopan asevalvontasopimusten piiriin ja on ainoa voimassa oleva kylmän sodan aikaisista sopimuksista, sanoo tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista (Upi).

Jos se irtisanotaan, voimassa ei ole yhtään ydinaseita rajoittavaa sopimusta. Sopimukseton tila on Vanhasen mukaan huolestuttava, sillä se lisäisi epävarmuutta Euroopan turvallisuuteen, kun suurvaltojen väliltä poistuisi viimeinenkin ydinaseiden rajoite.

Pahimmillaan edessä olisi asevarustelun kiihtyminen ja eräänlainen ydinaseiden villi länsi.

Juntusen mukaan Yhdysvalloilla ja Venäjällä on mahdollisuus pelkällä presidenttien noottien vaihdolla jatkaa nykyistä sopimusta maksimissaan viisi vuotta, kunhan se tehdään ennen helmikuuta.

Upin Vanhanen ei usko, että Helsingissä syntyy vielä lopullisia ratkaisuja, koska neuvotteluissa on paljon avoimia kysymyksiä ja Yhdysvalloissa on presidentinvaalit meneillään. Hänen mielestään on kuitenkin positiivista, että Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä on keskusteluyhteys.

Neuvotteluissa on tapahtunut liikehdintää, kun Yhdysvallat on luopunut tavoitteesta saada Kiinaa mukaan aserajoitusten piiriin. En kuitenkaan usko, että Yhdysvaltain vaalien alla näemme välttämättä ratkaisua neuvotteluiden osalta, ellei sen katsottaisi jotenkin hyödyttävän Trumpin kampanjaa, Vanhanen arvioi.

Suomen rooli on toimia neuvottelujen diplomaattisena isäntänä, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet ja palvelut keskustelujen järjestämiseksi. Vanhanen sanoo, että on Suomen intresseissä, että Euroopan turvallisuutta koskevat sopimukset pysyisivät voimassa, ja tällöin Suomikin on luonnollisesti pyrkinyt diplomatian keinoin edistämään vuoropuhelua osapuolten välillä.

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Hiroshiman atomipommi putosi päivälleen 75 vuotta sitten – kuolonuhreja tuli vielä vuosia myöhemmin

Venäjän ja Yhdysvaltojen sotilaallinen johto tapaa Helsingissä – "Kokouspaikan valinnassa ei sen suurempaa symboliikkaa"

Nobelin rauhanpalkinto ydinaseiden vastaiselle ICAN-kampanjalle

Yhdysvallat vaatii Pohjois-Korealle "kovimpia mahdollisia" sanktioita YK:n turvallisuusneuvostossa