Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ulkomaat

Fortumin tytäryhtiö Uniper aloittaa oikeustoimet Alankomaita vastaan – syynä on hiilenkieltolaki

Neuvottelut Alankomaiden valtion kanssa mahdollisesta kompensaatiosta eivät ole tähän mennessä tuottaneet tulosta.
Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö viime vuoden maaliskuussa. Lehtikuva/handout/Uniper

Energiayhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniper aloittaa oikeustoimet Hollantia vastaan kivihiilen käyttöä koskevan lain vuoksi.

Hollannissa hyväksyttiin toissa vuonna laki, joka määrää hiilen energiakäytön lopetettavaksi vuoden 2030 alkuun mennessä. Laki koskettaa myös saksalaista Uniperia, jolla on uudehko Maasvlakten hiilivoimala Rotterdamin lähellä. Käytännössä Uniper kokee, että se olisi oikeutettu korvauksiin, koska viisi vuotta sitten käynnistetyn Maasvlakte 3 -laitoksen käyttöaika on jäämässä merkittävästi suunniteltua lyhyemmäksi.

Neuvottelut Hollannin valtion kanssa mahdollisesta kompensaatiosta eivät ole tähän mennessä tuottaneet tulosta. Lisäksi tilanne on tällä hetkellä se, ettei Hollantiin ole saatu muodostettua uutta hallitusta sen jälkeen, kun edellinen hallitus kaatui ja maassa järjestettiin viime kuussa parlamenttivaalit. Toimivaltaisen hallituksen nimittämisen aikataulusta ei ole tietoa.

Uniperin pääomistaja on nykyisin Fortum. Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö viime vuoden maaliskuussa. Fortum omistaa yhtiöstä noin kolme neljäsosaa.

Suomen valtio on puolestaan enemmistöomistaja Fortumissa reilun 50 prosentin osuudella. Valtionyhtiö Fortumin omistajaohjaus on keskitetty valtioneuvoston kansliaan.

Uniper aikoo selvittää oikeuttaan mahdollisiin korvauksiin kahta reittiä eli kansallisessa tuomioistuimessa Hollannissa sekä kansainvälisen energiaperuskirjan mukaisessa välimiesmenettelyssä.

Peruskirja (ECT) on energia-alan investointisopimus, joka on tarkoitettu suojaamaan energiainvestointeja teknologiasta riippumatta sekä takaamaan vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Se luo raameja esimerkiksi sille, miten pakkolunastuksia ja niihin vertautuvia toimia kompensoidaan.

Julkisuudessa on aiemmin kerrottu, että saksalainen energiayhtiö RWE vaatii Hollannilta korvausta ECT-sopimuksen perusteella ja että yhtiö pitää kivihiilen käytön kieltävää lakia eräänlaisena pakkolunastuksen muotona. Uniper on päätynyt arvioissaan samoille linjoille.

RWE:llä on Hollannissa kaksi hiilivoimalaa ja Uniperilla yksi. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan RWE:n korvausvaateen summa olisi 1,4 miljardia euroa.

Uniperin osalta mahdollisesta eurosummasta ei ole tarkkaa tietoa, eikä yhtiö sellaista tässä vaiheessa esitä. Uniper hakee nyt selvyyttä siihen, edellyttääkö Hollannin kansallinen lainsäädäntö tai Hollannin tekemät kansainväliset sitoumukset korvauksen maksamista.

Mistään pienistä summista ei Uniperin osaltakaan mahdollisissa korvauksissa varmastikaan puhuttaisi, sillä kokonaisinvestoinnin suuruus on 1,6 miljardia euroa. Investointipäätöksen teki vuonna 2006 Uniperin edeltäjä, saksalainen E.ON. Kivihiilivoimala valmistui vuonna 2015, ja se otettiin kaupalliseen käyttöön seuraavana vuonna.

Fortumin mukaan se ei ole osallistunut mitenkään pääomistajana Uniperin päätöksentekoon tai linjauksiin, jotka liittyvät Maasvlakten hiilivoimalaa koskeviin oikeustoimiin Hollantia vastaan.

"Tämä on Uniperin toimivan johdon asia ja liittyy keskeisesti johdon huolellisuusvelvoitteeseen. Lainsäädäntö lähtee siitä, että yrityksen johdon täytyy aina toimia huolellisesti yrityksen etua edistäen", sanoo johtaja Esa Hyvärinen Fortumista.

Uniperin johto kokee, ettei se toimisi huolellisesti, jos se ei edes selvittäisi, onko yhtiö oikeutettu korvauksiin, Hyvärinen sanoo.

"Fortumin kanta on se, että asia on syytä selvittää ja on käynyt ilmeiseksi, että asia ei selviä muulla tavalla kuin oikeustoimilla", Hyvärinen kertoo.

Hänen mukaansa valtio-omistajan puolelta ei ole pyritty vaikuttamaan suoraan eikä välillisesti Uniperin johtoon Hollannin voimalaitosta koskevassa päätöksenteossa. Suomen valtiota on informoitu tilanteesta.

"Me olemme kertoneet valtiolle tästä tilanteesta", Hyvärinen sanoo.

Hyvärisen mukaan muutos kivihiilestä luopumiseksi on edennyt Hollannissa varsin nopeasti. Hyvärinen sanoo, että vielä 2000-luvun puolivälissä Hollannin hallitus oli sitä mieltä, että hiilivoimalla on merkittävän pitkä tulevaisuus Hollannissa.

"Hollannin oma energiastrategia vuodelta 2008 lähti siitä, että hiilivoimaa lisätään Hollannissa, koska siellä on hyvät olosuhteet, hyvät satamat, paljon lauhdevettä ja koska hiilivoima takaa toimitusvarmuutta ja pitää energian hinnan kohtuullisena. Tämä oli tilanne siis vielä sen jälkeen, kun investointipäätös Maasvlakte 3:sta oli jo tehty. Hollannissa alettiin puhua hiilen käytön kieltämisestä vuonna 2015 – samana vuonna kuin laitos valmistui", Hyvärinen sanoo.

Iso kysymys asiassa onkin, mikä on Hollannin valtion vastuu lainsäädäntömuutoksen toteutuksessa tai mikä vastuu on yhtiöillä investointien ja niihin liittyvien riskien osalta. Pitäisikö esimerkiksi Hollannin veronmaksajien maksaa lasku ulkomaisten yhtiöiden hiilivoimaloista?

"Voisi kysyä vastakysymyksen, pitääkö Suomen veronmaksajien maksaa lasku Hollannin valtion päätöksistä", Hyvärinen sanoo.

Fortum on päätynyt Uniper-kauppojen myötä voimallisesti ympäristöjärjestöjen hampaisiin. Uniperin yritysoston mukana Fortumille tuli paitsi kaasu-, vesi- ja ydinvoimaa myös runsaspäästöistä hiilivoimaa. Kritiikkiä on esitetty paitsi päästöistä myös esimerkiksi juuri Uniperin mahdollisista aikeista yrittää ulkoistaa "huonon sijoituspäätöksen" kustannukset Hollannissa veronmaksajille. Huomiota on saanut luonnollisesti sekin, että Uniper on Suomen valtionyhtiön tytäryhtiö.

Hyvärinen arvioi, että Uniperin päätös aloittaa oikeustoimet Hollantia vastaan herättää varmasti keskustelua myös Fortumin osalta. Hän ei kuitenkaan näe, että oikeustoimissa olisi mitään kummallista.

"Esimerkiksi Ruotsin valtion 100-prosenttisesti omistama Vattenfall vei Saksan valtion energiaperuskirjan mukaiseen riitojenratkaisumenettelyyn vuonna 2011, kun Saksan valtio päätti sulkea ydinvoimalat ilman yhtiöille maksettavia korvauksia. Aiemmin tänä vuonna Vattenfall ja muut yhtiöt pääsivät lopulta sopuun Saksan valtion kanssa siitä, että kompensaatiota maksetaan. Oikeustoimet vedettiin sen jälkeen pois", Hyvärinen sanoo ja lisää: "Asiasta syntynyt mitään poliittista kiistaa Ruotsin ja Saksan välillä."

Fortum pyrkii olemaan kaikessa toiminnassaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Euroopan tuotannossa hiilineutraaliuden on määrä toteutua vuoteen 2035 mennessä.

Uniper on kertonut sulkevansa kaikki vanhat hiilivoimalansa Saksassa ja Britanniassa vuoteen 2025 mennessä. Hollannin Maasvlakten hiilivoimalan osalta sulkeminen tapahtuu siis vuoteen 2029 mennessä.

Noin vuosi sitten Uniper otti käyttöön uuden Datteln 4 -kivihiilivoimalan Saksassa. Sen on suunniteltu olevan toiminnassa aina vuoteen 2038, johon mennessä Saksa aikoo luopua hiilivoimasta.

Lue lisää

Pakko on erinomainen kannustin

Katso suorana klo 10: Kuinka oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan?

Ministeriryhmä hyväksyi kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle

Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan – vaatii komissiota kiristämään tavoitteitaan, osa suomalaisista mepeistä piti liian dramaattisena