Ulkomaat

Kemian Nobel-palkinnon saavat molekyylien rakentamisessa käytettävän työkalun kehittäjät

Nobel-komitean mukaan työkalulla on ollut suuri vaikutus lääkkeiden kehitykseen ja se on tehnyt kemiasta vihreämpää.
LEHTIKUVA / AFP
Kemian Nobel-palkinnon saajat julkistettiin Tukholmassa iltapäivällä.

Kemian Nobel-palkinnon saavat tänä vuonna Benjamin List ja David MacMillan asymmetrisen organokatalyysin kehittämisestä.

Kyseessä on työkalu, jota käytetään molekyylien rakentamisessa. List ja MacMillan kehittivät menetelmän erillään toisistaan vuonna 2000.

Nobel-komitean mukaan työkalulla on ollut suuri vaikutus lääkkeiden kehitykseen ja se on tehnyt kemiasta vihreämpää.

List osallistui palkinnonjulkistuksen tiedotustilaisuuteen etäyhteydellä. Hän sanoi Nobel-palkinnon olevan suuri kunnia. List kertoi, ettei ollut lainkaan osannut odottaa palkintoa.

Kemian Nobel-palkinnon myöntää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia. Tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson kertoi tiedotustilaisuudessa, ettei MacMillania saatu tavoitettua ennen palkinnon julkistusta. Hanssonin mukaan MacMillanille on kerrottu asiasta sähköpostitse ja puhelinvastaajaan jätetyllä viestillä.

Ennakkoarvioissa kemian palkinnon mahdolliseksi voittajaksi veikkailtiin koronarokotteissa käytettävän mrna-teknologian kehittäjiä.

Pandemiaan kytkeytyvää teknologiaa uumoiltiin aiemmin myös lääketieteen palkinnon saajaksi. Lääketieteen Nobel myönnettiin kuitenkin lämpötila- ja kosketusreseptorien tutkijoille.

Nobel-viikko alkoi maanantaina lääketieteen palkinnon saajan julkistamisella. Tiistaina kerrottiin, että fysiikan Nobel-palkinto menee ilmastomallien ja satunnaisilta vaikuttavien ilmiöiden tutkijoille.

Kirjallisuuspalkinnon vuoro on torstaina, ja perjantaina Oslossa paljastetaan Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Taloustiede päättää Nobel-palkintojulkistusten sarjan ensi viikon maanantaina.

Viime vuonna Nobelin kemian palkinnon saivat ranskalainen Emmanuelle Charpentier ja yhdysvaltalainen Jennifer Doudna geenimuokkauksen kehittämisestä.

Tutkijat kehittivät geenisaksiksi (CRISPR/Cas9) kutsutun menetelmän, jonka avulla ihmisten, eläinten tai kasvien perimää on mahdollista muuttaa hyvin tarkasti lisäämällä tai poistamalla siitä jaksoja.

Vuonna 2019 palkinto myönnettiin litiumioniakun kehittäjille. Sen saivat yhdysvaltalainen John B. Goodenough, brittiläinen M. Stanley Whittingham ja japanilainen Akira Yoshino.

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.

Lue lisää

Lääketieteen Nobel-palkinnon saavat lämpötila- ja kosketusreseptorien tutkijat David Julius ja Ardem Patapoutian

Nobel-viikko on jälleen edessä, kirjallisuudesta luvassa kaksi palkintoa ja ilmastoaktivisti Thunberg vahvoilla rauhannobelistiveikkauksissa

Fysiikan Nobel gravitaatioaaltojen löytymisestä

Lääketieteen Nobel banaanikärpäsen vuorokausirytmiä tutkineelle kolmikolle