Ulkomaat

Arkhimedeen keksintöön perustuva vesivoimala käy matalaan putoukseen ja päästää kalat läpi – takaisinmaksuaika Itävallassa 15 vuotta

Kalat pääsevät kalatietä pitkin ylävirtaan.
Jouko Kyytsönen
Trautmannsdorfin uudessa vesivoimalassa Itävallassa Leitha-joessa on ruuviturbiini, joka tuottaa vakaasti sähköä pienilläkin pudotuskorkeuksilla. Paikalla oli aiemmin mylly ja padon ohi on johdettu kalatie.

Tonavan Leitha-sivujokeen Itävallassa valmistui elokuussa Trautmannsdorfin vesivoimala, johon on asennettu tavanomaisista vesivoimaratkaisuista poikkeava ruuviturbiini. Voimalaitos pystyy tuottamaan kannattavasti sähköä melko pienissäkin koskissa. Kyseisen kosken pudotuskorkeus on vain 1,5 metriä ja voimalan teho on 79 kilowattia.

Voimala on rakennettu vanhan jauhomyllyn paikalle eli koski oli padottu jo ennestään. Paikalla oli ennestään myös kalatie, joka kiertää padon. Belgialainen jo muinaiseen Arkhimedeen ruuviin perustuva hydrodynaaminen Vandestande-ruuvi päästää kalat ehjänä alajuoksulle päin, yläjuoksulle uidessaan kalat kulkevat kalatietä.

Voimalaitos tuottaa vuodessa 500 000 kilowattituntia sähköä. Laitoksen on rakentanut Ala-Itävallassa toimiva Energiepark-osuuskunta, jolla on myös 54 tuulivoimalaa ja ja hake- ja biokaasuvoimalaitoksia, vesivoimalan omistavan paikallisen osuuskunnan puheenjohtaja Hannes Raser kertoo.

Sähköstä maksetaan 10–12 senttiä kilowattitunnilta. Investointikustannukset olivat 650 000 euroa ja takaisinmaksuajaksi on laskettu 15 vuotta. Kalatie oli valmiina, joten sitä ei ole laskettu mukaan investointiin. Vesivoimalaitoksen rakentajilla on paikallisten kalastajien hyväksyntä.

Raserin mukaan laitoksen kannattavuutta ei voi verrata tavalliseen vesivoimalaitokseen, koska ne eivät sovellu pudotuskorkeudeltaan näin matalaan koskeen.

Laitoksessa toimii veden virtauksen voimalla pyörivä halkaisijaltaan 3,5 metrin ruuvi. Se pyörittää yläosassa olevaa generaattoria, joka tuottaa sähköä.

Turbiinin siipien väli on 30 senttiä eivätkä kalat rakentajan mukaan vahingoitu kulkiessaan sen läpi alavirtaan.

Vesivoima on puhdasta ja päästötöntä sähköä ja erittäin arvostettua Itävallassa, eikä myöskään kaloille aiheudu voimalasta ongelmia, Raser toteaa. Leitha-joessa on muun muassa karppeja ja ahvenia.

Unkarissa Tonavaan laskevassa joessa on kahdeksan vesivoimalaa muutaman kymmenen kilometrin matkalla.

Voimalaitoksen teho pysyy vakiona suurissakin virtauksen vaihteluissa. Säätämistä ei vaadita, vaan ruuvi mukautuu automaattisesti veden virtaukseen.

Suomessa on käytössä noin 150 alle kymmenen megawatin tehoista pienvesivoimalaa. Pienvesivoimayhdistyksen mukaan niiden keskiteho on kaksi megawattia. Pienvesivoiman osuus kaikesta vesivoimasta on yhdeksän prosenttia.

Kiinnostusta vesivoimaan lisää sen uusiutuvuus ja tuulivoiman tarvitsema säätövoima. Huonona puolena on patojen ja turbiinien virtavesillle, kaloille ja simpukoille aiheuttamat haitat.

Monet kalastajat vastustavat jopa raivokkaasti pienvesivoimalaitoksia, sillä padot estävät kalojen kulkemisen monissa joissa. Lisäksi ainakin isoissa voimaloissa pääasiassa käytössä olevat Kaplan- ja etenkin Francis-turbiinit eivät päästä suurinta osaa kaloista elävinä virtaa alaspäin. Siihen nähden ruuviturbiini olisi parempi vaihtoehto.

Hallitusohjelmassa on lisätty kalatalousvelvoitteita, mikä kiristää pienvesivoiman ympäristökustannuksia ja heikentää kannattavuutta.

Kalatiet ratkaisevat osan ongelmista. Ne jaetaan teknisiin sekä luonnonmukaisiin. Tekniset, yleensä betonista rakennetut päästävät isot lohikalat ylävirtaan, jos ne on rakennettu hyvin, mutta luonnonmukaiset kalatiet olisivat monipuolisempia koko virtaveden kannalta.

Monet pienet voimalat toimivat taloudellisen kannattavuuden rajoilla, tosin sähkön hinnan nousu muuttaa tilannetta. Vaelluskala-sivuston mukaan kansantaloudellisesti olisi kuitenkin monin paikoin kannattavampaa antaa virtavesi vesivoiman sijaan antaa kalatalouden käyttöön, esimerkiksi urheilukalastuskohteeksi.

Suomen energia- ja ilmastostrategian mukaan pienvesivoimaa voidaan lisätä käytöstä poistettujen sekä nykyisiä voimalaitosten uudistamalla ja korottamalla niiden tehoa.

Jouko Kyytsönen
Hannes Raser on vesivoimalaitoksen omistavan osuuskunnan puheenjohtaja.
Lue lisää

Kemi- ja Iijoen kalateistä voi kertyä 1,5 miljardin euron menetys sähköntuotannolle – hallitus käsittelee asiaa päättäessään vesienhoidosta

Kalatien ansiosta yli 60-senttiset sukukypsät taimenet ovat päässeet jatkamaan nousuvaellustaan ohi Fortumin Leppikosken vesivoimalaitoksen Paltamossa

Yle uutiset: Vatajankoski ajaa alas vanhentuneen vesivoimalansa – Karvianjoen raakut ja taimenet hyötyvät

Kalatie vireille vai vesivoima alas? Ministeriö valmis lunastamaan puolet Pirttikosken vanhasta voimalaitoksesta, jos jokiuoma avataan vaelluskaloille