LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Ulkomaat

Riskiryhmien sijaan maailma rokottaa rikkaat ensin – Suomen kaltaiset maat tuhlaavat rajallisia koronarokotteita kolmansiin annoksiin

Maailmanlaajuisesti koronarokotteista on yhä pulaa. Niihin liittyvien patenttien purkaminen voisi jouduttaa riittävää tuotantoa koko maailman tarpeisiin, sanoo Suomen Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate.
Sanne Katainen
Suomessa ja muissa vauraissa maissa annetaan nyt kolmansia ja jopa neljänsiä koronarokoteannoksia. Pandemian taltuttamisen kannalta rajalliset rokotemäärät kannattaisi suunnata köyhimpiin maihin, joissa rokotuskattavuus on vielä hyvin alhainen.

Riskiryhmät ensin! Tutuksi tullutta ohjetta koronarokotusjärjestyksestä on noudatettu tarkoin Suomen sisällä, mutta maailmanlaajuisen pandemian näkökulmasta tilanne on toinen.

"Korkean tulotason maat antavat enemmän kolmansia rokotteita, kuin mitä ensimmäisiä annoksia annetaan kolmannen maailman maissa", tiivistää Suomen Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate.

Matalimman tulotason maissa alle 5 prosenttia on maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan saanut kaksi rokoteannosta. Se ei kata edes riskiryhmiä. Myös terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset ovat puutteellisia.

WHO:n tavoite Afrikan 70 prosentin rokotuskattavuudesta vuonna 2022 ei ole nykytahdilla realistinen.

Rikkaat ensin -järjestys on tehoton tapa taltuttaa pandemiaa.

"Rokottaminen olisi tärkeää tasapuolisesti kaikkialla. Niin kauan kuin iso osa väestöstä on rokottamatta, viruksen muuntuminen jatkuu. Kaikki pandemian vaikutukset yhteiskuntaan pitkittyvät."

Köyhissä maissa, joissa terveydenhuolto on jo ennestään riittämätön, pandemian hoitoon varatut resurssit ovat jostain muusta pois. Vaikutus voi olla hyvin pitkäaikainen.

"Jo viime vuonna nähtiin, että malariatapaukset lisääntyivät, koska ei ollut resursseja tehdä ennakoivaa työtä. Hoitohenkilökunta ja riskiryhmäläiset olisi pitänyt rokottaa."

Lääkärit Ilman Rajoja on vaatinut väliaikaista tekijänoikeussuojan purkamista covid-19 -virukseen liittyville lääketieteellisille tuotteille. Se mahdollistaisi järjestön mukaan rokotetuotannon kasvattamisen ja siihen vaadittavan osaamisen leviämisen köyhiin maihin.

Intia ja Etelä-Afrikka ovat ehdottaneet samaa maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Aloitetta on kannattanut yli 100 maata, mutta se on kaatunut rikkaiden maiden vastustukseen. Suomi on EU:n jäsenenä mukana tässä rintamassa.

Patenttien purku on auttanut aikaisemmin aidsin vastaisessa kamppailussa, Konate muistuttaa. Tuolloin kansalaisjärjestöt kampanjoivat lähes 10 vuotta, ennen kuin tärkeä päätös syntyi ja riittävän edullisten rinnakkaislääkkeiden tuotanto käynnistyi.

Koronarokotteiden tuotanto on keskittynyt harvoille yrityksille ja alueille. WHO on perustanut Etelä-Afrikkaan keskuksen, jonka tarkoitus on siirtää mRNA-rokoteosaamista afrikkalaisille yrityksille. Keskus ei ole juurikaan houkutellut yrityksiä.

"Jos miettii pandemian alkua, miten nopeasti tutkijat jakoivat keskenään tietoa, vastaavaa ei olla nähty lääketeollisuuden puolella lainkaan. Ei ole oikein, että yritykset voivat määrittää kuinka paljon, kenelle ja mihin hintaan koronarokotteita tuotetaan."

Jos Suomen kaltaisten maiden kolmannet rokotteet ovat pandemian torjunnan kannalta tuhlausta, kannattaako niistä kieltäytyä?

"Se on todella vaikea kysymys. Vaikka rokotuksen jättäisi ottamatta, se ei tarkoita että joku muu sen saa. Suosittelen kyllä kuuntelemaan Suomen terveysviranomaisia ja ottamaan kolmannen annoksen lisäsuojaksi itselle ja läheisille. Tännehän ne on varattu ja tulossa, vaikka se on harmittavaa."

Rikkaat maat ovat lahjoittaneet ylijäämärokotteitaan köyhiin maihin. Tälläkin tavalla rokotteita saattaa haaskaantua, koska pitkään varastoiduilla rokotteilla säilyvyysaika umpeutuu nopeasti.

Suomi osallistuu myös kansainväliseen Covax-ohjelmaan, jolla pyritään lisäämään rokotteiden saatavuutta 92 matalan ja keskisen tulotason maissa. Ohjelman kautta on määrä rokottaa 20 prosenttia näiden maiden väestöstä.

Covax-ohjelma on kuitenkin kaukana tavoitteistaan, eikä anna ratkaisua siihen miten muu väestö saadaan rokotettua, Konate sanoo.

Pandemian torjunta ei saisi perustua hyväntekeväisyyteen.

"Rokotteiden lahjoittaminen ei vain riitä. Vaatisin Suomen valtiolta nykyistä enemmän toimia, että rokotteiden globaali saatavuus paranisi."

Lue lisää

MT-gallup: Lähes 80 prosenttia suomalaisista uskoo koronaepidemian jatkuvan myös vuonna 2022 – asiantuntija arvelee viruksen kehittyneen nyt maksimaaliseen leviämistehokkuuteen

MT-gallup: Vain alle 10 prosenttia suomalaisista uskoo koronaepidemian loppuvan vuonna 2022

Uusia viruslääkkeitä on pian tarjolla koronaan

EMA hyväksyi Novavaxin rokotteen käyttöön