Ulkomaat

Keskusta: Suomesta soijaton vuoteen 2025 mennessä – "Brasilialainen tuontisoija ei kestä vastuullisuuskriteerejämme"

Suomeen tuotu soijarouhe on pääosin peräisin Yhdysvalloista ja Brasiliasta.
Satu Lehtonen
Sademetsää raivataan entistä enemmän soijaviljelmien käyttöön.

Globaalisti soijan kasvavan kysynnän taustalla on erityisesti Kiinassa noussut lihan kulutus. Vastatakseen kysyntään, soijaviljelmiä on laajennettu ja uusien soijaviljelmien tieltä raivataan entistä enemmän etenkin Amazonin sademetsää.

"Sertifioimaton ja metsäkatoa aiheuttava brasilialainen tuontisoija ei kestä vastuullisuuskriteerejämme eikä hiilineutraaliustavoitteitamme, siksi Keskusta haluaa Suomesta täysin soijattoman vuoteen 2025 mennessä", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä linjaa.

Vaikka soija on Suomessakin tärkeä valkuaisainelähde, rehuteollisuus on tehnyt pitkään töitä korvaavien kotimaisten raaka-aineiden lisäämiseksi. Erityisesti kotimaisella kuoritulla kauralla, teollisuuden sivuvirroilla, herneellä, rypsillä ja rapsilla tyydytetään jo nyt kotieläintuotannossa olevien eläinten valkuaisaineiden tarvetta. Kotimainen vilja on myös itsessään hyvin valkuaispitoista.

Suomalainen maito ja naudanliha tuotetaan käytännössä jo ilman soijaa.

"Suunta on aivan oikea, kun mietimme sekä ilmastonmuutosta että muuttuvia ruokatrendejä. Meillä on erittäin suuri potentiaali näissä valkuaisainepitoisissa kotimaissa viljelykasveissa. Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen tukee myös maatalouden parempaa kannattavuutta", ministeri Leppä muistuttaa.

Suomessa on saatava jokainen peltohehtaari aktiiviseen viljelykäyttöön. Kotimaisen valkuaisen viljelyaloja on mahdollista korottaa merkittävästi muun muassa uudistamalla tukipolitiikkaa.

Karkean arvion mukaan 80 000 hehtaarin härkäpaputuotannolla voisimme luopua soijarouheen tuonnista kokonaan. Tämä on alle neljä prosenttia Suomen peltopinta-alasta.

"Tavoitteen saavuttaminen on täysin realistista. On panostettava kasvinjalostukseen ja viljelymenetelmien kehittämiseen. Samalla tukipolitiikan keinoin voimme kannustaa viljelijöitä tuottamaan kotimaista valkuaista", Leppä toteaa.

"Maatalouspolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä uudelle 2021–2027 ohjelmakaudelle, ja tämän valmistelun yhteydessä tulee kotimaisen valkuaiskasvituotannon asemaa merkittävästi parantaa", Leppä päättää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

EU-valiokunnan mepit vaativat: maataloudesta ei saa leikata – "Täysin väärään aikaan"

Myös Paraguayssa on palanut sademetsää – S-ryhmällä paraguaylaista naudan sisäfilettä myynnissä

Soijalle tuontikielto Amazonin suojelemiseksi? Suomi ostaa soijapapunsa jo nyt Brasilian ulkopuolelta