LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ulkomaat

Brexit-sopu vaatii sekä Britannian että EU:n parlamenttien hyväksynnän toteutuakseen

Uuden sopimuksen mukaan Pohjois-Irlanti jäisi osaksi Britannian tullialuetta.
Kenzo Tribouillard
Britannian parlamentti on hylännyt kolme kertaa valmiin erosopimuksen, minkä takia EU-komissio ja Britannia avasivat keskustelut uudelleen.

Riemu Britannian ja EU-komission brexit-sovusta ei torstaina ehtinyt kestää pitkään.

Pohjois-Irlannin unionistipuolue (DUP) kertoi vastustavansa sopimusta edelleen. DUP:n tuki on olennainen sopimuksen läpimenolle, kun Britannian parlamentti äänestää siitä lauantaina.

EU-komissio ja Britannia pääsivät torstaina sopuun muutoksista erosopimukseen ja julistukseen tulevasta suhteesta. Sopuun päästiin vain muutama tunti ennen kuin EU-johtajat kokoontuivat ratkaisevana pidettyyn huippukokoukseen Brysselissä. EU-johtajien odotetaan siunaavan sovun omalta osaltaan tänään illalla.

Suomen eduskunnan suuri valiokunta kokoontui hieman kello viiden jälkeen kokoukseen. Valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr.) mukaan suuren valiokunnan on tarkoitus käsitellä sitä, voiko eduskunta antaa hallitukselle mandaatin hyväksyä uusi brexit-sopimus.

Britanniassa voimakasta arvostelua herättänyt backstop-varajärjestely on nyt korvattu uudella järjestelyllä, jolla estetään kovan rajan muodostuminen Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille.

Alun perin Britannia ja EU pääsivät sopuun erosopimuksesta jo viime vuoden joulukuussa. Valmis erosopimus on sen jälkeen tyrmätty Britannian parlamentissa kolme kertaa.

Pääministeri Theresa Mayn aikana EU kieltäytyi jyrkästi avaamasta sopimusta enää uudelleen, mutta sopimuksettomalla erolla uhanneen Boris Johnsonin noustua valtaan kanta muuttui. Syyskuusta lähtien komission ja Britannian välillä käytiin tiiviisti neuvotteluita.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan sopimuksen myötä lisäajalle ei ole minkäänlaista tarvetta.

"Me olemme tehneet sopimuksen, joten ei ole perusteita lisäviivästyksille, se on tehtävä nyt", Juncker sanoi.

Hän kuitenkin muistutti, että sopimus vaatii hyväksynnän sekä Britannian että EU:n parlamenteilta.

Pääministeri Johnson vakuutti sopimuksen täyttävän Britannian brexit-tavoitteet. Hän toivoi, että sopimus saa tuen myös Britannian parlamentilta eikä uusia viivästyksiä enää tule.

"Se tarkoittaa, että Britannia lähtee ehjänä ja kokonaisena lokakuun viimeinen päivä", Johnson sanoi.

Päivitetyn erosopimuksen myötä Pohjois-Irlanti jäisi Britannian tullialueeseen ja hyötyisi Britannian neuvottelemista uusista kauppasopimuksista, mikä on ollut Britannian vaatimus.

Britannia ja EU ovat sopineet mekanismista, jolla varmistettaisiin, ettei Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajalle tarvita rajatarkastuksia. Britannian on sopimuksen mukaan perittävä EU:n tullit sellaisilta tuotteilta, jotka saattavat päätyä EU:n markkinoille.

Pohjois-Irlannissa noudatettaisiin tiettyjä EU:n sisämarkkinoiden sääntöjä.

Brexit on pantu huippukokouksen asialistan ensimmäiseksi aiheeksi. EU-johtajat kuulevat ensin Johnsonia ja jatkavat sen jälkeen keskenään.

Britannian on tarkoitus jättää EU kahden viikon päästä, lokakuun viimeinen päivä.

Brexit jyrää tälläkin kertaa huippukokouksen muut aiheet, vaikka asialistalla olisi vakavia ja tärkeitä aiheita.

EU-johtajien odotetaan tuomitsevan Turkin hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan yhtä suorasanaisesti kuin ulkoministerit maanantaina. EU-maiden lausunto oli poikkeuksellinen, koska maat tuomitsivat ensimmäistä kertaa Nato-kumppanin ja EU-hakijamaan toiminnan.

EU-johtajat palaavat myös keskusteluun laajentumisesta. Eurooppaministerit torjuivat aiemmin viikolla jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa, mutta päätös jäi kiinni vain muutamasta maasta. Varsinkin Hollanti ja Ranska ovat varautuneita neuvotteluiden aloittamisesta maiden kanssa.

Vaikeana palana huippukokouksessa on neuvottelut tulevien vuosien budjetista. Suomi on puheenjohtajamaana toimittanut EU-maille pohjapaperin, josta käydään keskustelua.

Neuvottelut venyvät vähintään loppuvuoteen, mutta nyt tavoitteena on sopia budjetin koosta.

Kannat jakautuvat voimakkaasti nettomaksajien ja -saajien välillä. Komissio on ehdottanut 1,11:ta prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, mutta tiukan kurin viisikko Saksa, Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska vaativat budjetin pitämistä yhdessä prosentissa.

Diplomaattilähteen mukaan Suomen pohjapaperissa on ehdotus kokonaissumman asettumisesta 1,03–1,08 prosentin välille. Ehdotus on kuitenkin herättänyt runsaasti vastaväitteitä.

Aiheet brexit
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Britannian puolueet käyvät vaalitaistoon – välineinä brexit ja luokkajako

Ovatko suurituloiset muita älykkäämpiä, entä onnellisempia?

Brexit-puolueen nokkamies Nigel Farage ei asetu ehdolle parlamenttivaaleissa - kampanjoi EU-erosopimusta vastaan