LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ulkomaat

EU:hun jäävät maat valmiita antamaan lisäaikaa brexitille – lisäajan pituudesta keskustellaan vielä

Päätöstä lisäajasta ei vielä tänään tehty EU-suurlähettiläiden kokouksessa. Asiaan palataan ylihuomenna.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk viestitti eilen illalla suosittavansa EU-jäsenmaille, että nämä suostuisivat brexitin lykkäämiseen. Lehtikuva/AFP

EU:n 27 jäsenmaata näyttävät STT:n tietojen mukaan olevan valmiita antamaan lisäaikaa Britannian EU-erolle. Lisäajan pituudesta keskustellaan vielä jäsenmaissa.

Päätöstä lisäajasta ei vielä tänään tehty EU-suurlähettiläiden kokouksessa. Asiaan palataan ylihuomenna.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk suositti eilen EU-maille, että ne hyväksyisivät Britannian pyynnön brexitin lykkäämisestä.

Britannia ja EU vaikuttivat olevan keskiviikkona eri mieltä siitä, kumman kenttäpuoliskolla brexit-pallo on. Edellisen illan äänestyksessä sekä voiton että tappion kärsinyt pääministeri Boris Johnson ei suostunut ehdottamaan uutta aikataulua EU-eroa koskevien lakien käsittelylle, ennen kuin EU ilmoittaa millaista lisäaikaa se mahdollisesti Britannialle tarjoaa.

"Tarkoitukseni on mennä eteenpäin, mutta pelkäänpä että meidän on nyt nähtävä, mitä ystävämme EU:ssa päättävät meidän puolestamme", Johnson muotoili alahuoneessa ja osoitti syyttävällä sormella pääministerin aiemmat suunnitelmat torpanneita opposition edustajia.

Johnson korosti, että aloite jatkoajasta on lähtöisin parlamentista ja ettei hän itse edelleenkään kannata brexitin lykkäystä. Pääministeri toisti useaan otteeseen kannattavansa yhä eroa 31. lokakuuta mennessä, vaikka sen toteutuminen ei käytännössä ole enää mahdollista.

Alahuone hyväksyi eilen brexit-erolain ensimmäisessä äänestyksessä, mutta torjui sen jälkeen laille ehdotetun pikaisen käsittelyaikataulun.

EU:n puolella Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kertoi puoltavansa jatkoajan myöntämistä tarkentamatta kuitenkaan sitä, voisiko sen takaraja olla jotain muuta kuin Britannian pyynnössä mainittu 31. tammikuuta 2020.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mielestä kolme kuukautta olisi järkevä lisäaika brexitille ja hän arvioi Tuskin myös sellaista lopulta esittävän.

Pidempi kolmen kuukauden lykkäys sopisi myös Britannian opposition työväenpuolueelle, josta on viestitetty puoleen olevan siinä tapauksessa valmis tukemaan pääministerin mahdollista esitystä uusista parlamenttivaaleista. Puolue haluaa varmistaa, ettei sopimukseton EU-ero voi toteutua ennen kuin vaalit on järjestetty. Johnson ei voi päättää vaaleista omin päin vaan tarvitsee kahden kolmasosan tuen parlamentista.

Jatkoaika tammikuun loppuun olisi EU:lle sikäli helppo, että se noudattaisi tarkoin Britannian pyyntöä eikä unionin voisi syyttää sekaantuneen saarivaltion sisäpoliittisen riittelyn osapuoleksi. On myös mahdollista, että jatkoaikaan liitetään jouston mahdollisuus sille varalle, että Britannian parlamentti saisi brexit-erolait käsiteltyä jo ennen tammikuun loppua.

Britannian parlamentin hyväksymän lain mukaan Johnsonin on suostuttava EU:n ehdotukseen brexit-lykkäyksestä.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistotutkijan Timo Miettisen mukaan uuden vaalit kelpaisivat lopulta myös Johnsonille, jonka konservatiivit johtavat selvästi mielipidetiedusteluja.

"Veikkaisin, että uudet vaalit ovat Johnsonin kannalta parempi vaihtoehto hakea uutta vauhtia erosopimuksen ratifiointiin. Silloin hän ehkä saisi suoristettua konservatiivipuolueen rivit ja asetettua ehdokkaita, jotka olisivat varauksetta sopimuksen takana", Miettinen sanoo.

Aiheet brexit
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Britannian puolueet käyvät vaalitaistoon – välineinä brexit ja luokkajako

Ovatko suurituloiset muita älykkäämpiä, entä onnellisempia?

Brexit-puolueen nokkamies Nigel Farage ei asetu ehdolle parlamenttivaaleissa - kampanjoi EU-erosopimusta vastaan