LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ulkomaat

Uutistausta: Britannian eropäivän piti olla huomenna, mutta toisin kävi

Torstain piti olla se päivä, kun Britannia ei ole enää osa Euroopan unionia. EU-jäsenmaat antoivat kuitenkin Britannialle lisäaikaa.
Juho Leskinen
Britannian uusi eropäivä häämöttää nyt tammikuun lopulla.

Brexitin seuraamiseen on kuulunut reilun kolmen vuoden aikana useita ylä- ja alamäkiä. Viimeksi valoa tunnelin päässä nähtiin muutaman viikon takaisessa huippukokouksessa, kun EU-maat hyväksyivät Britannian sorvaaman upouuden erosopimuksen.

Vaikka mediat täyttyivät tämän jälkeen iloisista uutisista, se ei tarkoita sitä, että brexit olisi turvallisesti maalissa.

Sopimus on saatu EU:ssa aikaan aiemminkin. Edeltävä ehdotus EU-erosta syntyi Britannian edellisen pääministerin Theresa Mayn kaudella. Mayn ehdotus ei mennyt brittiparlamentissa läpi useankaan eri yrityksen jälkeen, joten brexit-päivää oli lykättävä ja pääministeri laitettava vaihtoon.

”Me lähdemme EU:sta 31. lokakuuta joko sopimuksella tai ilman. Hyvän sopimuksen voi saada valmistautumalla siihen, ettei diiliä synny”, uusi pääministeri Boris Johnson vakuutti henkselit paukkuen astuessaan tehtävään kesällä.

Uhkailusta huolimatta brittiparlamentti ei taipunut Johnsonin tahtoon.

MT kysyi lokakuussa suomalaisten mielipidettä, mitä Britannian pitäisi tehdä brexit-sotkun keskellä: erota vai jäädä. Kolmanneksen mielestä Britannian kannattaisi lähteä lokakuussa neuvottelutilanteesta huolimatta (MT 18.10). Erityisesti perussuomalaisten kannattajien keskuudesta löytyi kiinnostusta sopimuksettomaan eroon.

Tulos oli yllättävä, koska lukemattomat tutkimukset valaisevat, kuinka Britannian hallitsematon riuhtaisu unionista vavisuttaisi EU:n sisämarkkinoita. Välilliset markkinavaikutukset osuisivat myös Suomeen ja erityisesti maataloussektorille, kun ruokamarkkinoille syntyisi ylitarjontaa ja kilpailupainetta.

Helppoa sopimukseton ero ei olisi Britanniassakaan. Rajanylitys voisi kovan brexitin sattuessa vaatia useamman päivän, kun uudet tullivelvollisuudet astuisivat voimaan.

Selvitykset kertovat, että elintarvikkeiden lisäksi lääkkeiden saatavuus ja valikoima muuttuisivat Britanniassa nopeasti. Lisäksi kuluttajille voisi tulla tarve paniikkiostoksille, kun jo alkanut tuotteiden hamstraus nousisi uusiin mittoihinsa.

Kolmasosa MT:n kyselyyn vastaajista ei osannut sanoa juuta eikä jaata EU-erosta. Se kertoo ehkä siitä, että moni ei jaksa enää seurata brexitin uusimpia käänteitä. Reaktio on ymmärrettävä.

Vaikka aihe on Euroopan unionin yhtenäisyyden kannalta merkittävä, ja se osuu unionin kaikkiin sektoreihin muun muassa EU-budjetin pienentymisen myötä, ovat brexitin käänteet absurdeja. Miten EU:n yksi suurimmista jäsenmaista on päätynyt tähän limboon, joka jatkuu jatkumistaan, ja miksi EU antaa kiltisti lisäaikaa?

Moni saattaakin ajatella, että antaa Britannian mennä menojaan. Silloin EU voisi näpäyttää Britanniaa ja näyttää, mistä se jatkossa jää paitsi.

Ihan niin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Ilman sopimusta eron haitat olisivat EU:hun jääville talouksille sen hyötyjä selvästi suuremmat.

Seuraavaksi brexit-saaga etenee kohti uusia vaaleja. Tämä voisi muuttaa valtasuhteita brittiparlamentissa ja auttaa Johnsonia saamaan enemmistö puolelleen.

Mahdollisuudet tuoreen erosopimuksen hyväksymiseen brittiparlamentissa ovat nyt aidosti läsnä. Uudessa sopimuksessa EU:n vaatima maininta perälaudasta, joka takasi Pohjois-Irlannin jäämisen EU:hun tietyin ehdoin, saatiin viimein selätettyä uudella muotoilulla, joka toivottavasti miellyttää parlamenttia.

Rohkenen toivoa, että viimeistään tammikuussa tämä limbo saa vihdoin päätöksen ja neuvottelut unionin ja Britannian tulevasta suhteesta voidaan vihdoin aloittaa. Prosessi on opettanut minulle kuitenkin sen, ettei vielä ole oikea hetki olla liian toiveikas.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Britannian puolueet käyvät vaalitaistoon – välineinä brexit ja luokkajako

Ovatko suurituloiset muita älykkäämpiä, entä onnellisempia?

Brexit-puolueen nokkamies Nigel Farage ei asetu ehdolle parlamenttivaaleissa - kampanjoi EU-erosopimusta vastaan