Yhdysvaltain Irakiin tekemä isku nosti öljyn hintaa ja painoi osakemarkkinoita – myös Helsingin pörssi laskuun - Ulkomaat - Maaseudun Tulevaisuus
Ulkomaat

Yhdysvaltain Irakiin tekemä isku nosti öljyn hintaa ja painoi osakemarkkinoita – myös Helsingin pörssi laskuun

Kenraalin surmaaminen vertautuu sodanjulitukseen. Iranin pääkaupunki Teheranissa laajoja mielenosoituksia.
Kenraali Suleimani kuoli lentokentälle tehdyssä iskussa. LEHTIKUVA/AFP

Osakemarkkinat ovat avautuneet laskuun myös Euroopassa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain Irakin pääkaupungissa Bagdadissa tekemä isku kasvatti pelkoja tilanteen kiristymisestä Lähi-idässä.

Helsingin pörssissä yleisindeksi oli kello yhdentoista maissa 0,9 prosenttia pakkasella 9  930 pisteen vaiheilla. Edellisenä päivänä indeksi vielä vahvistui tuntuvasti ja kävi symbolisesti merkittävän 10  000 pisteen rajapyykin yläpuolella.

Yleiseurooppalainen Stoxx 600 -indeksi oli aamupäivällä noin 0,7 prosentin laskussa ja Frankfurtin pörssin Dax-indeksi lähes 1,4 prosentin alamäessä.

Raakaöljy Brentin hinta on iskun jälkeen noussut kolme prosenttia, Aamulehti kirjoittaa. Nousu on kohtuullisen pieni, sillä Saudi-Arabian öljykentille syyskuussa tehdyn terrori-iskun jälkeen öljyn hinta kallistui pahimmillaan 10 dollaria.

Iranin pääkaupungissa Teheranissa kymmenettuhannet ihmiset ovat lähteneet kaduille osoittamaan mieltään Yhdysvaltoja vastaan perjantairukousten päätyttyä.

Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen korkea-arvoisen komentajan Qassem Suleimanin tappaminen vertautuu sodanjulistukseen, arvioi Lähi-itään erikoistunut Tampereen yliopiston kansainvälisten suhteiden ja historian dosentti Pertti Multanen.

"Kyseessä on hyvin, hyvin merkittävä tapahtuma koko Lähi-idän tilanteen eskaloitumisen kannalta. Suleimani oli kuitenkin käytännössä Iranin toiseksi korkea-arvoisin henkilö. Tällaisen kenraalin murhaaminen, ja vieläpä vieraan valtion alueella, vertautuu minun mielestäni sodan julistukseen", Multanen sanoi STT:lle.

Multasen mukaan Iranin on nyt pakko toimia. Edessä voi olla kostojen kierre.

"Nythän Iranin islamilainen tasavalta on sellaisessa tilanteessa, että ilman jonkinlaista vastaiskua se menettää kasvonsa. Tässä ollaan nyt minun mielestäni, ei sen enempää eikä vähempää, kuin hyvin lähellä uutta laajamittaista sotaa Lähi-idässä."

Myös Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa arvioi, että Suleimanin tappaminen johtaa pahimmassa tapauksessa sotilaalliseen konfliktiin Yhdysvaltain ja Iranin välillä. Hän arvioi STT:lle, että isku johtaa jonkinlaiseen eskalaatioon ja Iranin vastatoimiin, mutta avoin kysymys on, millaisiin kostotoimiin Iran ryhtyy. Maan liikkeitä seuraavat tarkasti Yhdysvaltojen ohella muun muassa alueen arabimaat, Israel ja Venäjä.

"Yhdysvaltalaiskohteet ovat mahdollisia, mutta myös Israel on potentiaalisena kohteena."

Israel on jo kohottanut sotilaallista valmiuttaan Yhdysvaltain tekemän iskun jäljiltä.

Kajanmaan mukaan avoimen konfliktin puhkeaminen olisi vaikea paikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, joka on omien sanojensa mukaan pyrkinyt välttämään sotatoimia Lähi-idässä.

Vieraan valtion ylimpään sotilaalliseen ja poliittiseen johtoon kuuluvan ihmisen avoin tappaminen lennokki-iskussa on Yhdysvalloilta liike, joka rikkoo monia kansainvälisen politiikan pelisääntöjä. Kajanmaa onkin huolissaan siitä, mitä tällaisen esimerkin antaminen tietää tulevaisuudessa.

"On mielestäni huolestuttavaa, että Yhdysvallat perusteli tätä sillä, että he katsoivat kansallisten etujensa olevan vaarannettuja ja että tämä oli ennaltaehkäisevä toimenpide. Moni muukin valtio käyttää tällaista retoriikkaa, ja jos se hyväksytään kansainvälisesti, se ei ainakaan paranna tätä maailmaa."

Suomalaiseverstin mukaan Yhdysvallat on nyt ottanut avoimesti käyttöön menetelmän, jonka se on yleensä liittänyt roistovaltioina pitämiin vihollisiinsa.

"Tämä on poikkeuksellinen tapahtuma. Onhan muiden valtioiden toimesta tällaista tehty, mutta Yhdysvallat on nyt avoimesti itse ilmoittanut, että tällä on presidentin hyväksyntä ja se tehtiin tietoisesti", Kajanmaa sanoo.

Multanen Tampereen yliopistosta muistuttaa myös, että Suleimanin tappaminen poikkeaa täysin vaikkapa Isis-johtaja Abu Bakr al-Baghdadin eliminoimisesta.

"Suleimani ei ollut terrorijärjestön johtaja, vaan hän oli virallinen Iranin tasavallan korkeimman sotilasjohdon jäsen. Ja hänhän oli keskeinen henkilö myös Isisin kukistamisessa erityisesti Irakin alueella. Sitä paitsi Suleimani oli Iranissa äärimmäisen kunnioitettu henkilö, mikä tarkoittaa myöskin sitä, että levottomuus leviää nyt hyvin paljon laajemmalle islamilaiseen maailmaan."

Irakilaisen Hashed al-Shaab -järjestön varajohtajan Abu Mahdi al-Muhandisin tappaminen samassa iskussa lisäsi entisestään iskun tuhoisuutta.

"Se tarkoittaa sitä, että amerikkalaisten joukkojen, joita on Irakissa noin 5 000, elämä tulee maassa hyvin hankalaksi", Multanen ennakoi.

Yhdysvaltain suurlähetystö kehotti perjantaina kaikkia maan kansalaisia poistumaan heti Irakista. Irakin virkaa tekevä pääministeri Adel Abdel Mahdi puolestaan luonnehti iskua aggressioksi, joka tulee "sytyttämään tuhoisan sodan".

Yhdysvaltain isku Irania vastaan oli odotettavissa, arvioi Suomen Irakin-suurlähetystön väliaikainen asiainhoitaja Kim Kuivalainen.

"Jonkinlainen isku USA:lta oli odotettavissa. Irakin hallitus ei onnistunut takaamaan Yhdysvaltojen suurlähetystön koskemattomuutta Wienin diplomaattisuhteita koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Yhdysvallat ei paina edustustonsa koskemattomuuden rikkomista villaisella. Myös Yhdysvaltain ilmoitus lisäjoukoista, ei vain Bagdadiin, vaan myös lähialueelle Kuwaitiin, antoi viitteitä siitä, että jotakin olisi tapahtumassa", Kuivalainen kertoi sähköpostitse Bagdadista.

Kuivalaisen mukaan kenraali Qassem Suleimanin kuolema herättää irakilaisissa ristiriitaisia tunteita.

"Irakissa on suuri joukko tavallisia ihmisiä, jotka eivät ole surullisia Suleimanin kuolemasta. He toivovat Iranin vaikutusvallan vähenemistä. Mutta on myös niitä tahoja, joille Suleimanin kuolema oli iso takaisku. Riskinä on, että Suleimanin kuolema lisää sisäistä hajaannusta Irakissa, ja maa uhkaa ajautua tässä tilanteessa pelinappulaksi", Kuivalainen jatkaa.

Suleimanin surma on omiaan lisäämään vanhoillisten ja kansallismielisten piirien kannatusta Iranin vaaleissa. Näin arvioi STT:lle Suomen Iranin-suurlähettiläs Keijo Norvanto Teheranista.

Iranin parlamenttivaalit pidetään helmikuussa. Vanhoillisten kannatus on Iranissa jo ennestään ollut kohollaan Yhdysvaltain asettamien pakotteiden vuoksi.

Suurlähettilään mukaan Iranin maltillisten ja uudistusmielisten äänestysinnon ennakoidaan olevan vähissä.

Lue lisää

Tv-uutisista tuttu Leena Reikko jätti Lähi-idän taakseen ja kotiutui mummolaansa Nakkilaan – "Reissaaminen on nähty ja koettu"

Uutispäällikön kommentti: Koronapandemian oikea vertailukohta on toinen maailmansota — maailma menee nyt uuteen järjestykseen

Yli sata yhdysvaltalaissotilasta loukkaantui Iranin iskussa tammikuussa – saivat aivovammoja

Yhdysvaltain sotilasjohto myöntää: Iranin viime viikon iskuissa vammoja 11 amerikkalaissotilaalle