Maaseudun Tulevaisuus

Ulkonäkö ei ratkaise suomenhevosen jalostuksessa

Suomenhevosen jalostus on kautta sen historian ollut taiteilua monipuolisen yleishevosen ja urheiluhevosen välillä.

"Suomenhevonen säilyy hengissä todennäköisimmin, kun meillä on mahdollisimman hyviä hevosia eri kilpailusuunnille", arvioi suomenhevosten orilautakunnan puheenjohtaja Heidi Sihvo.

Niin ravi- kuin ratsuhevosia omistanut Sihvo vetää ratsusuunnan työryhmää nyt, kun uudistetaan suomenhevosen jalostusohjesääntöä.

"Luotettavat käyttöhevoset ovat suunnattoman arvokkaita. Mutta jos olemme vain niiden varassa, sillä ei saada näkyvyyttä rodulle ja rotu kuolee pidemmän päälle sukupuuttoon."

Ravurisuunnan työryhmää johtava Toini Immonen pitää suomenhevosen ehdottomana vahvuutena sen monipuolisuutta. "Mutta jos halutaan edelleen kehittää juoksijan ominaisuuksia, on valintaa painotettava sen mukaan", hänkin toteaa.

Sihvo huomauttaa, että rotua on jalostettu suorituskykyyn perustuen jo yli sata vuotta. "Samaa halutaan jatkaa. Ulkomuotojalostukseen ei suinkaan olla menossa."

Yksilön parhaat puolet esiin

Kaikki tavoitetut työryhmien vetäjät kuvaavat jalostussääntöjen muutosta ennen kaikkea ajantasaistamiseksi. Vähimmillä muutoksilla päästään työhevossuunnalla, joka on jo loppusuoralla valmistelussa.

"Jalostusta ei pidä eriyttää enempää. Ainakin työhevoslinja halutaan pitää nykyisenä", linjaa työryhmän puheenjohtaja Hannu Ala-Korpi.
Useimmat varsat rekisteröidään juoksijoiksi ja enenevä määrä myös ratsuiksi.

T-suunnan oriista syntyy vain noin 30 varsaa vuodessa. Nämä ovat usein suosituimpiin linjoihin verrattuna "erisukuisia", joten ne tuovat Ala-Korven sanoin rotuun suvullista monimuotoisuutta ja pitävät yllä tärkeää geenipankkia.

"Työhevosen merkitys suomenhevosjalostukseen on vähäinen, mutta työhevosharrastus on tärkeä vanhojen perinteiden ja hevosmiestaitojen säilyttäjä."
"Toisaalta juoksijalinjan hevoset ovat pärjänneet työhevoskisoissa, mikä kertoo, ettei rotu ole vielä kovin paljon eriytynyt", Ala-Korpi jatkaa.

Suomenhevosella on neljä jalostussuuntaa. Ravureita on edelleen noin 75 prosenttia kannasta. Ratsujen kantakirjaus lisääntyy vähitellen. Pienimmät ryhmät ovat työhevoset ja säkäkorkeudeltaan enintään 148-senttiset suomenpienhevoset.

Suomenhevosen jalostukseen voivat kaikki kiinnostuneet vaikuttaa keskustelutilaisuudessa, joka pidetään lauantaina Teivon raviradalla Ylöjärvellä.

Ennen avointa tilaisuutta, kello 9 alkaen, radalla kilpaillaan Suomen työhevosmestaruudesta.

Enemmän jalostusohjesäännön  uudistuksesta voi lukea keskiviikon MT:stä.

Lue lisää

Markku Lumiaho kasvattaa suomenhevosia, joita ei tarvitse enää erikseen markkinoida: ”Jos ei satsaa, ei pärjää”

Ravurijalostuksen tilanne ristiriitainen – radoille saatu huippuhevosia mutta kasvatus hiipuu

Lisää varsoja? Suomenhevosen uusittu jalostusohjeisto kannustaa kasvatukseen

”Olisin halunnut lapsia, mutta en koskaan saanut niitä” – Aino Kartiovaara liittyi lottiin 16-vuotiaana ja opiskeli filosofian tohtoriksi Yhdysvalloissa