Putinin Venäjä voi olla arvaamaton musta aukko vielä vuosia – siksi se on vaarallinen myös Nato-Suomelle
Miten vuosia kestäväksi Venäjän ja lännen välejä kiristäväksi konfliktiksi rustottuva Ukrainan sota ratkaistaan Kremlin kanssa, kun Putinia ei enää ole?
Lännessä on epäilty, että Venäjällä juhlittava voiton päivä eli 9. toukokuuta aloittaisi uuden vaiheen Ukrainan sodassa. Kuvassa sotakalustoa siirretään Moskovassa Punaiselle torille voiton päivän paraatin harjoituksiin. Kuva: Alexander ZemlianichenkoVenäjän aloittamaa sotaa Ukrainassa ei vakavasti ole enää pitkään aikaan yritetty lopettaa neuvotteluteitse, koska mallia, jossa kaikki säilyttäisivät kasvonsa, ei ole.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei länteen päin enää voi säilyttää kasvojaan. Omilleen hänen pitää kuitenkin todistaa, että sotaa ei hävitty.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi taas ei voi menettää maansa itsenäisyyttä. Mitä pidemmälle sota jatkuu niin, että Ukraina pystyy torjumaan Venäjän valloitusyritykset, sen mahdottomampaa Zelenskyin on taipua puolueettomuuteen tai merkittäviin alueluovutuksiin.
Ukrainaa päivä päivältä enemmän tukeva ja sitä kautta sodan osapuoleksi muuttuva länsi puolestaan ei voi antaa Putinin voittaa, esimerkiksi hyväksyä rauhansopimusta, joka muuttaa Ukrainan rajoja merkittävästi.
Näistä lähtökohdista julma verenvuodatus voi vain jatkua ja muuttua entistä julmemmaksi.
Kukaan ei enää pysty määrittelemään, mikä on Ukrainaan hyökänneen Putinin ja hänen tuhoa kylvävän, ryöväävän ja raiskaavan armeijansa lopullinen tavoite. Tilannetta pahentaa se, että Venäjä on joutunut kirjaaman nöyryyttäviä tappioita, kuten joukkojen vetäytyminen Kiovan ympäristöstä ja Mustanmeren laivaston lippulaivan Moskvan uppoaminen.
Kaiken yllä leijuu lisäksi uhka Venäjän liikekannallepanosta ja siitä, että Putin tarttuu taktisiin ydinaseisiin. Ensiksi mainittu voi tapahtua hyvinkin pian. Eikä sitä, että Moskova turvautuu ydinaseisiin, voida sulkea pois.
MT:n tätä analyysia varten haastattelemien asiantuntijoiden mielestä todennäköisin vaihtoehto on kaikesta huolimatta se, että Ukrainan sota jatkuu vuosia ja muuttuu Venäjän ja lännen välisen rustottuneen konfliktin päänäyttämöksi.
Konflikti muistuttaa vanhaa kylmää sotaa, mutta on sekä arvaamattomampi että vaarallisempi. Hyvää on se, että sodan leviämistä Ukrainan rajojen ulkopuolelle Nato-maihin, pidetään epätodennäköisempänä.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Putinin johtaman Venäjän kanssa Euroopan Koreaksi ja Venäjän Vietnamiksi muuttuvan Ukrainan kestosotaa ei pystytä kestävästi lopettamaan.
Putin työntää omilla toimillaan Venäjää kansainväliseen eritysselliin, jonka lukkiutuvaan oveen ei pian löydy avaimia mistään. Maa muuttuu arvaamattomaksi mustaksi aukoksi, jonka intressien ja tavotteiden hahmottaminen on lähes mahdotonta. Ja vaikka ne hahmottuisivatkin, niiden varaan ei voida rakentaa mitään, koska Putinin johtama koneisto toimii koko ajan näitä intressejä vastaan.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on aina pohjimmiltaan perustunut siihen, että ennen Neuvostoliiton ja sen jälkeen Venäjän intressit otetaan huomioon. Pahimmillaan se on ollut luokatonta nöyristelyä ja parhaimmillaan sillä on saavutettu tuloksia.
Nyt tätä peruskiveä ei enää ole. Venäjän intressit huomioon ottavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei yksinkertaisesti voi harjoittaa.
Arvaamaton musta aukko, jota johtaa kieroutuneessa todellisuudessa elävä nöyryytetty diktaattori, on vaarallinen naapuri Suomelle. Paljon vaarallisempi kuin kylmän sodan Neuvostoliitto tai Berliinin muurin murtumisen jälkeinen Venäjä ennen Ukrainan sotaa.
Siksi Natoon liittyminen on ainoa oikea ratkaisu. Se ei kuitenkaan muuta meidän oloamme välttämättä helpommaksi. Avointen sotilaallisten yhteenottojen riski lähiympäristössä voi jopa kasaa.
Miten sitten uusi aikaisempaa vaarallisempi kylmä sota voidaan laukaista, kun Putin on väistynyt? Voidaanko seuraajien lupauksiin luottaa, jos he vakuuttavat tekevänsä selvän pesäeron edeltäjänsä hallintoon ja politiikkaan?
Entä jos seuraajaa voidaan läntisilläkin kriteereillä pitää demokratiaa kunnioittavana johtajana? Voidaanko silloin suostua alueluovutuksiin tai Ukrainan Nato-jäsenyyden torjumiseen, jos Moskova niitä vaatii?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




