Kuntatyöryhmä: Suomeen 66–70 kuntaa

Kuva: Markku Vuorikari

Manner-Suomeen jää nykyisen 320 kunnan sijasta 66–70 kuntaa, mikäli Suomen kuntarakenne muodostuisi valtiovarainministeriön kuntatyöryhmän esitysten mukaisesti.

Työryhmä esittää kuntaliitosselvitysten käynnistämisiä, jotka toteutuessaan hävittäisivät Suomesta 250 kuntaa.

Esitykset ovat radikaaleja nykyiseen kuntamäärään tai kuntien maantieteelliseen kokoon verrattuna.

Työryhmä luotti laajan raporttinsa tänään kello 11 kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.) Helsingissä.

Ryhmän tehtävänä oli laatia selvitys kullekin alueelle ”tarkoituksenmukaisesta” kunta- ja palvelurakenteesta.

Työryhmä on jakanut esitykset ensisijaisista kuntajakoselvitysalueista sekä mahdollisista toissijaisista vaihtoehdoista.

Suomesta ovat häviämässä käytännössä kaikki alle 6 000 asukkaan kunnat, jos esitykset toteutuvat. Esimerkiksi Lappiin jäisi vain kuusi kuntaa.

Kuntakartan piirtäjät ovat rikkoneet myös useita maakuntarajoja.

Kuntien keskimääräinen asukaskulu olisi jatkossa 43 000 asukasta. Selvityksen perusteella noin 35 prosenttia oli 40 000–100 000 asukkaan kuntia. Yli 100 000 asukkaan suurkuntia olisi noin 18 prosenttia.

Esimerkiksi pääkaupunkiseutu – Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo – yhdistyisivät yhdeksi kunnaksi.

Työryhmä katsoo, että esitys kuntarakenne muodostaa pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle.

Työryhmän johtopäätöksissä todetaan, että esitetty kuntauudistusta ei saada toteutettua pelkästään kannusteiden voimalla. Viime vuosien aikana kuntakentällä ovat jo toteutuneet niin sanotut helpot yhdistymiset.

Työryhmä huomauttaa, että esimerkiksi kuntien valtionosuuksien leikkauksia ei saa käyttää keppinä, koska peruslaki kieltää tämän.

Työryhmä suosittaa erilaisten ohjauskeinojen yhdistämistä. Ensisijaisesti liitosten pitäisi toteutua vapaaehtoisesti.

Valtioneuvostolla tulisi olla kuitenkin viimeinen sana kaikissa liitoksissa.

Pakkoliitoksitta kuntauudistus ei etene.

”Mahdollisten kannusteiden lisäksi tarvittaneen velvoittavaa lainsäädäntöä, koska kuntarakenteen kehittäminen jatkossa vaatii myös sellaisia kuntien yhdistymisiä, joita yksittäiset kunnat vastustavat”, todetaan päätelmissä.

Valtion on työryhmän mukaan osallistuttava uudistuksen valmisteluun. Jokaista uutta kuntaa varten valtion pitäisi tilata kuntajakoselvitys.

Koko maan kattavan kuntajakoselvitys ei vaadi uutta erityislainsäädäntöä. Kaikki kunnat olisivat velvoitettuja osallistumaan kuntajakoselvitykseen, eikä esitettyjen uusien kuntien valmistelu olisi pelkästään vapaaehtoisuuden varassa.

Työryhmän esittää, että kaikkia kuntia kuulla kuntajakoselvityksestä.

Hallituksen asettama tavoiteaikataulu on työryhmän mielestä liian tiukka. Etenkin laajojen monikuntaliitosten toteutuminen sekä pääkaupunkiseudun yhdistyminen vuoteen 2015 mennessä on työryhmästä haasteellinen tavoite.

Kuntatyöryhmän raportti on luettavissa valtioneuvoston sivulta:

http://www.vn.fi