Maaseudun Tulevaisuus

Yaran tyrmäävä asema

Lannoitteiden hinta on Suomessa karannut käsistä.

Vapaat markkinat ja kova kilpailu tuottavat tehokkuutta ja pitävät hyödykkeiden hinnat kohtuullisina. Tähän oppiin perustuvat muun muassa EU:n yhteismarkkinat sekä unionin tarve neuvotella kaupan yhä suuremmasta vapaudesta myös kolmansiin maihin.

Oppia ei käy kiistäminen. Esimerkiksi ruokamarkkinoilla kilpailu käy niin verisenä, että ruuan raaka-aineet pitäisi saada viljelijältä mieluiten ilmaiseksi. Eurooppa syökin nyt niin halpaa ruokaa, ettei siihen pitkän päälle ole varaa.

Kaikkialla kilpailu ei näytä toimivan. Viljelylle välttämättömien lannoitteiden hinta on Suomessa karannut käsistä.

Viidessä vuodessa lannoitteiden hinta on Suomessa noussut keskimäärin 50 prosentilla. Muissa EU-maissa nousu on samaan aikaan pysynyt 10–20 prosentissa. Kuinka tämä on mahdollista yhteismarkkinoilla?

Katseet kääntyvät norjalaiseen lannoitejätti Yaraan. Konserniin kuuluva Yara Suomi myy 80 prosenttia maamme teollisista lannoitteista.

Yaran markkina-asema ei ole vain määräävä, vaan suorastaan tyrmäävä. Asemansa se peri liki vuosikymmen sitten valtion luopuessa lannoiteteollisuutensa lapsesta Kemira Grow How'sta.

Viljelijöitä ihmetyttää oma heikko asemansa niin tuotantopanosten kuin maataloustuotteiden markkinoilla. Kaupallinen järjestäytyminen loppui Hankkijan konkurssiin ja lihanhankinnan luovuttamiseen pörssiyhtiöille.

Tuottajien kaupallinen yhteistyö on puolestaan kilpailuviranomaisen erityistarkkailussa. Liiallista markkinavaltaa karsitaan parhaillaan tuottajien meijeritalolta Valiolta.

Lannoitemarkkinoilla valta on nyt yhdellä. Vaalien alla asian luulisi kiinnostavan poliitikkojakin, mutta aiheuttaako Yaran kaivoshanke Soklissa arkuutta?

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtäviin kuuluu seurata markkinoiden toimivuutta. Tohtisiko se sanoa asiasta jotain?

Lue lisää

"Suojeluvaatimuksissa mikään ei tunnu riittävän – ensin vaaditaan viittä, sitten kymmentä ja seuraavaksi 30 prosenttia", MTK:n uusi metsäjohtaja ihmettelee

Uskaltaako metsänomistaja lisätä lahopuun määrää, jos siitä seuraa metsän käytön rajoituksia?

Lannoiteyhtiö Yara leikkaa tuotantoaan 40 prosenttia maakaasun kallistumisen takia

EU:n lisääntyvä metsäpäsmäröinti huolettaa metsänomistajia