Ympäristö

"Aiheuttavat etupäässä allergisia reaktioita", kylmä kesä ei vähennä hirvikärpäsiä

Ympäristö 15.09.2017

Yhdessä hirvessä voi olla jopa 10 000 kärpästä. Niiden määrä riippuu suoraan hirvien määrästä.


Matti Björkman
Hirvikärpäselle ihmisen kyytiin hyppääminen on virhearvio ja lisääntyminen epäonnistuu.

Helsingin yliopiston museomestari Jere Kahanpää kertoo, että kylmä kesä ei ole juuri vaikuttanut hirvikärpästen määriin.

"Kärpäset ovat talvenkin hyvin suojassa hirven turkin sisällä. Syksyllä viileäkään sää ei estä niiden lentoa", Kahanpää kertoo.

Aikuisen hirvikärpäset etsivät isäntäeläimen syksyllä kuoriuduttuaan koteloistaan.

"Päivien lyheneminen ja kylmät yöt laukaisevat koteloituneiden hirvikärpästen kuoriutumisen ja ne lentävät juuri syksyisin", Kahanpää kuvailee.

"Lokakuussa lento on Etelä-Suomessa jo hiipuu, mutta Suomi on pitkä maa ja olosuhteet vaihtelevat."

Hirvieläimiin päätyneet kärpäset aloittavat veren imemisen isännästä, ja sekä naaraat että koiraat imevät verta. Yhdessä hirvessä saattaa olla jopa 10 000 hirvikärpästä.

Löydettyään isäntäeläimen hirvikärpänen pudottaa siipensä ja elää loppuelämänsä samassa isäntäeläimessä.

Naarashirvikärpänen synnyttää eläviä toukkia, jotka koteloituvat heti syntymän jälkeen. Kotelot putoavat maahan, joten kylmä talvi ja kevät voivat tappaa koteloita.

Hirvikärpänen levisi Suomeen 1960-luvulla kaakosta. Niiden määrä riippuu suoraan hirvistä.

"Hirven suosiminen suosii myös hirvikärpästä. Hirvien määrä laski Suomessa sotien jälkeen voimakkaasti ja siksi myös hirvikärpäset harvinaistuivat", Kahanpää taustoittaa.

Kahanpään mukaan hirvikärpänen on nyt levinnyt koko Suomeen aivan Tunturi-Lappia lukuun ottamatta.

"Hirvi vaikuttaa olevan hirvikärpäsen ainoa isäntä, eikä se voi lisääntyä esimerkiksi porolla."

Tutkimusten perusteella hirvikärpäset eivät aiheuta hirvessä huomattavia fysiologisia muutoksia, joten hirvi ilmeisesti sietää loiskärpästään hyvin. Norjassa tosin on epäilty voimakkaan hirvikärpästartunnan aiheuttaneen hirvissä karvattomuutta.

Hirvikärpäset aiheuttavat ihmisille etupäässä allergisia reaktioita, sekä nopeita että hitaita. Hidas allerginen reaktio voi kehittyä viikkoja tai kuukausia kestäväksi pieneksi kyhmyksi.

Puremakohta, tai oikeastaan "imukohta" voi tulehtua, joten sitä kannattaa pitää silmällä. Antibakteerinen voide voi auttaa puremakohtaa parantumaan.

Eviran sivuilla kerrotaan, että hirvikärpänen valitsee isäntänsä pääasiassa näköaistin avulla.

Iso, liikkuva ja taustastaan erottuva kohde saa hirvikärpäsen liikkeelle.

Kokeiden mukaan vaikuttaa siltä, että tummat vaatteet houkuttavat hirvikärpästä enemmän kuin valkoiset. Vaatteiden kannattaa olla myös liukuvapintaisia ja mahdollisimman tiiviitä.

Suojaukselle tärkeimpiä kohtia ovat pää: erityisesti hiukset ja niska. Hyttysverkolla varustettu hattu on hyvin käytännöllinen.

"Hyttysmyrkyt eivät juuri vaikuta hirvikärpäsiin", Kahanpää kertoo.

Kylmä yö voi kangistaa hyönteisen ja aamulla metsässä liikkuessa siitä voi olla vähemmän haittaa.

Kotiin palatessa on tärkeää kammata hiukset tiheällä kammalla ja tutkia vaatteet ja varusteet tarkkaan: hirvikärpänen on hyvä piiloutuja.