Ympäristö

Järvilohien kutupyynnissä syntyi ennätystulos

Ympäristö 30.10.2017

Luken järjestämässä kutulohipyynnissä pyydettiin lähes 250 järvialueilla kasvanutta kutukalaa.


Jaana Kankaanpää
Järvilohi on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala, jonka kanta on ollut jo yli 40 vuotta viljelyn ja istutusten varassa.

Luonnonvarakeskus Luke järjesti vuotuisen kutulohien pyynnin Pielisjoella Kuurnan voimalapatojen alapuolella. Järvialueilla kasvaneita kutukaloja pyydettiin lähes 250, kun koko 2000-luvun keskimääräinen tulos on ollut vain 49 kalaa pyyntikaudessa.

Järvitaimenia saatiin hälyttävän vähän saaliiksi, vain muutamia kutuvalmiita kaloja.

Kalojen pyynnin verkoilla hoitivat Saimaan lohikalojen ystävät ry:n aktiivit ja yksi paikallinen kalastaja.

Pyydetyt järvilohet on siirretty Ala-Koitajokeen ja Lieksanjokeen. Näiden kalojen lisäksi jokiin on tuotu 354 kasvatettua kutulohta Luken Paltamon laitokselta.

Emolohien suuri määrä on suurimmaksi osaksi seurausta kalastuslain uudistuksesta ja erityisesti rasvaevällisen järvi­lohen rauhoituksesta vuoden 2016 alusta lähtien.

”Myös muut järvilohen kalastusta koskevat säätelytoimet ovat vähentäneet järvilohen kalastusta järvialueilla ja säästäneet kudulle valmistautuvia lohia”, kertoo erikoistutkija Jorma Piironen Lukesta.

Muita säätelytoimia ovat esimerkiksi rasvaevättömän kalan 60 senttimetrin alamitta, kala- ja päiväkohtainen saalisrajoitus sekä kesäaikainen kalastuskielto.

Kutulohista suurin osa oli alle neljän kilon painoisia, parin järvivuoden kaloja. Naaraiden keskipaino oli 3,2 ja koiraiden 3,8 kiloa. Suurin naaras oli 5,5 ja koiras seitsemän kiloa. Neljännes lohista oli merkitty rasvaeväleikkauksella merkiksi kalastajille sallitusta istukas­lohesta.

Järvilohi on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala. Sen kanta on ollut jo yli 40 vuotta viljelyn ja istutusten varassa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit