Ympäristö

WWF Suomi: "Pitkä lentomatka on selkeästi huonoin kulutusvalinta ilmastolle" – pääsihteeri matkusti viime vuonna lentäen 14 kohteeseen

Ympäristö 31.01.2018

Järjestö vastaa myös visaiseen kysymykseen siitä, miksi muita hiilidioksidipäästöjä ei voisi kompensoida lentomatkustamisen järjestelmien tapaan.


Markku Vuorikari
Lentomatkustaminen on hiilidioksidipäästöjen osalta erittäin kuormittavaa. Silti sitä tehdään ilmastonmuutosta vastustavan työn nimissä.

"Pitkä lentomatka on ilmaston kannalta selkeästi huonoin yksittäinen kulutusvalinta", WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula vahvistaa.

"Koska sen vaikuttavuus on niin suuri, sen merkitys voi olla suurempi kuin monien muiden ilmaston eteen tehtyjen tekojen yhteensä."

Hän lensi itse viime vuoden aikana kaksi Euroopan sisäistä lentomatkaa.

"Molemmat olivat WWF:n kansainvälisen verkoston sisäisiä kokouksia."

Lentomatkojen ilmastomerkitys nousi esiin, kun Luonnonvarakeskuksen johtaja tutkija Perttu Virkajärvi vertasi niitä naudanlihan syöntiin.

Hänen mukaansa Helsingistä Thaimaan pääkaupunki Bangkokiin tehtävä lentomatka tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä 3 396 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia, kun taas naudanlihan syöminen vuoden ajan kuormittaa ympäristöä 420 kilolla kasvihuonekaasupäästöjä.

Tällä laskutavalla yhden lomamatkan lennot saastuttavat yhtä paljon kuin naudanlihan syönti kahdeksan vuoden aikana.

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder lensi viime vuonna yhteensä 14 kohteeseen. Lentoja oli yhteensä siis ainakin 28.

WWF Suomen viestinnän asiantuntija Kaisa Ryynänen kertoo, että Rohweder toimii myös WWF:n kansainvälisen verkoston tehtävissä, esimerkiksi Arktisen ohjelman puheenjohtajana.

"Pääsihteerin matkustaminen on lisääntynyt kahden vuoden ajaksi merkittävästi Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuuden vuoksi, sillä hän osallistuu Arktisen neuvoston kokouksiin ja häntä myös pyydetään puhujaksi moniin Arktisiin konferensseihin ja kokouksiin."

Lisäksi WWF Suomella on hankkeita muun muassa Himalajan alueella, Borneolla ja itäisessä Afrikassa. Ryynäsen mukaan hankeseuranta ja uusien hankkeiden käynnistäminen vaatii matkustamista näihin kohteisiin.

"Suurin osa kansainvälisistä tapaamisista hoidetaan kuitenkin puhelin- tai videoneuvotteluilla."

Toisin kuin moniin muihin kulutusvalintoihin, lentomatkoihin tarjotaan niiden hiilidioksidipäästöjen kompensointijärjestelmiä.

WWF kompensoi lentojen hiilidioksidipäästöt myclimate-järjestelmällä, Gold Standard -sertifioituihin hankkeisiin.

Lentomäärät tilastoidaan toimistolla tilikausittain. Tilikaudella 2016–2017 WWF Suomi kompensoi lentopäästöjä 126 000 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia ja kompensointi maksoi yhteensä 3 300 euroa.

Virkajärven laskukaavalla naudanlihaa voisi näillä lentopäästöillä syödä 300 vuotta. Vuoden naudanlihan syönnin päästöjen kompensoinnin hinnaksi tulisi 11 euroa.

Onko lentämisen ympäristövaikutuksista puhuttu tarpeeksi paljon?

"En tiedä siitä koskevista tutkimuksista. Asiasta on kyllä puhuttu jonkin verran", Nikula arvioi.

WWF on tehnyt ruokavalintojen perusteiksi esimerkiksi oman liha- ja kalaoppaansa. Matkustusopasta ei kuitenkaan ole luvassa.

"Sellaista ei ole suunniteltu, mutta kyllä tätä aihetta on käsitelty vuosien varrella. Esimerkiksi viisi vuotta sitten meillä oli Tunnista teko -kampanja, jossa puhuttiin myös lentomatkustamisen ilmastovaikutuksista", Nikula kertoo.

Miksei kompensointijärjestelmiä voida käyttää myös kaikkien muiden päästöjen, esimerkiksi lihansyönnin, hyvittämiseen?

"Lihansyönnin päästöjen kompensaatio voi tuntua helpolta oikotieltä. Se ei kuitenkaan ole päästöjen vähentämistä, vaan sellaisen haitallisen ilmastovaikutuksen hyvittämistä, joka ei ollut vältettävissä", Ryynänen perustelee.

"Kompensointi on siten viimeinen keino, kun päästöjen välttämiseksi ja vähentämiseksi on tehty kaikki muut mahdolliset toimenpiteet."

Lihansyönnin kohdalla ensisijaiset keinot ilmastovaikutuksen vähentämiseksi ovat järjestön mukaan lihan syönnin vähentäminen, ja sen jälkeen lihan mahdollisimman ilmastoystävällinen tuotanto.

Lentomatkustamisen rajoittamisesta ja esimerkiksi sen käyttämän polttoaineen verotuksesta on vaikea sopia maakohtaisesti, sillä niitä kiristävä maa jää kansainvälisessä kilpailussa välittömästi muita jälkeen. Sen vuoksi lentomatkailun kunnianhimoisesta ilmastosääntelystä tulisi sopia Nikulan mukaan nopeasti kansainvälisesti.

Nikula ei suostu ennustamaan, kuinka nopeasti lentokoneiden polttoaineet saataisiin uusiutuviksi. Hän kuitenkin arvioi, että rajoitusten sijaan ilmastokuormitusta pyritään ratkaisemaan enemmänkin teknisellä kehityksellä.

Vaikka lentomatkustaminen kuormittaa ilmastoa hiilidioksidipäästöillään paljon matkustajaa kohti, sen pinta-alavaikutus on kuitenkin pieni verrattuna esimerkiksi ruuan tuotantoon tai metsätalouteen.

"Maatalous aiheuttaa merkittävästi esimerkiksi vesistöjen rehevöitymistä ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Siksi ruokavalinnat ovat arjen merkittävin ympäristöpäätös", Nikula kertoo.

Lue lisää:

Toimittajan kommentti: Pyhittääkö tarkoitus lentämisen?

Greenpeacen Harkki vaatii sekä lihansyönnin että lentämisen vähentämistä: "Lentämiseen suhtaudutaan vähän kuin perusoikeuksiin"