Ympäristö

Nuoret metsästäjät kaatoivat Metso-leirillä 16 valkohäntäpeuraa – univelan lisäksi kertyi eräelämyksiä

Ympäristö 04.02.2018

Neljän päivän mittaisella metsästysleirillä käytiin kolme kertaa kyttäysjahdissa ja kahdesti ajojahdissa.


Jasmin Kairus, Onni Mattila, Kalle Raikaa (takana), Topias Hasala (etualalla) ja Otso Qvick eivät Metso-leirin aikana ehtineet juurikaan nukkumaan. Leirillä käytiin kolmesti kyttäys- ja kahdesti ajojahdissa.

Kova into päästä metsälle oli Alastaron Virttaalla järjestetyn metsästys Metso-leirin osallistujia yhdistävä tekijä.

Leiri alkoi kaksi viikkoa sitten perjantaina ja kesti maanantaihin. Siinä ajassa ehdittiin muun muassa käydä kolme kertaa kyttäysjahdissa ja kahdesti ajojahdissa, maanantaina oli vuorossa saaliinkäsittely.

Univelkaa kertyi sekä leirinohjaajille että leiriläisille, mutta sitäkin enemmän kertyi eräelämyksiä.

12–17-vuotiaita leiriläisiä oli yhteensä 18. Heitä tuli Varsinais-Suomeen muun muassa Sulkavalta, Laukaalta, Pielavedeltä ja Kotkasta lähiseutujen lisäksi, kertoo leiriä järjestämässä ollut Virttaan Eräveikkojen puheenjohtaja Sami Kivistö.

Neljä nuorta matkusti paikalle linja-autolla. ”Me kävimme hakemassa nuoret Huittisten linja-autoasemalta. Jos into on näin kova, että päättää lähteä omatoimisesti linja-autolla leirille, pitää aikuisilta löytyä joustoa asian järjestämiseksi.”

Leirin toteutti noin 25 hengen porukka Virttaan Eräveikoista, Alastaron metsästysseurasta ja Alastaron riistanhoitoyhdistyksestä. Jokaiselle leiriläiselle oli oma ohjaaja, jonka kanssa käytiin muun muassa kyttäysjahdissa.

Valkohäntäpeuran metsästys oli leirin tärkein teema. Ohjelmaan kuului sen ohella aseenkäsittelyä, saaliin tunnistamista ja sen käsittelyä sekä riistanhoitoa.

Järjestäjät tarjosivat valmiin kattauksen, kunhan oli suorittanut metsästäjätutkinnon ja maksanut riistanhoitomaksun lisäksi 150 euron leirimaksun.

Jos valkohäntäpeuran metsästyksessä vaadittava ammuntakoe oli suorittamatta, sen sai suorittaa leirillä. Leiriläisillä oli käytössään myös laina-ase ja patruunat koko ajan aikuisen ohjaajan lisäksi.

Ukkoutumisesta puhutaan paljon, mutta Virttaan Eräveikoissa se ei ole ongelma. Seurassa on aina ollut aktiivista toimintaa sekä nuorisotyötä, ja se on kantanut hedelmää. Nuoria ja naisia on paljon jäseninä, Kivistö kertoo.

Kivistö on itse suorittanut metsästäjätutkinnon vuonna 2002, puheenjohtaja hän on ollut viimeiset kuusi vuotta.

”Metsästysseuraan tai metsästämään pääsy ei ole kaikille helppoa. Leiri tarjosi hyvän mahdollisuuden päästä jahtiin myös niille, jotka eivät ole minkään metsästysseuran jäseniä tai lähipiirissä ei ole ketään opastamassa.”

Koska leiri alkoi jo perjantaina ja päättyi vasta maanantaina, leiriläisten piti olla koulusta pois. Se ei ollut tuottanut ongelmia, muutamat olivat saaneet korvaavia tehtäviä.

Kivistö perustelee leirin pituutta perusteellisuudella. ”Kun tarjoutui tällainen mahdollisuus kouluttaa nuoria metsästäjänalkuja, halusimme tehdä asiat perusteellisesti.”

Leiriläiset nauttivat metsästysleiristä perusteellisesti. Yhteensä 13 leiriläistä pääsi ampumaan valkohäntäpeuran, saaliiksi saatiin 16 peuraa.

Yksi onnistuneen riistalaukauksen ampuneista oli 13-vuotias loimaalainen Onni Mattila. Se oli samalla myös hänen ensimmäinen.

Pojan perheessä kukaan muu ei metsästä, mutta jostain kipinä on syttynyt. Viime vuonna Mattila suoritti metsästäjä­tutkinnon.

Helmikuussa Mattilalla on tärkeä tehtävä edessään. Hän palauttaa paikalliseen loimaalaiseen metsästysseuraan Kauhanojan-Joenperän Erämiehiin jäsenhakemukseen ja toivoo pääsevänsä jäseneksi.

Kotimatkalle leiriläiset eivät lähteneet tyhjin käsin vaan peuranpaistia ja jauhelihaa mukanaan. Mattilalla oli lisäksi peuranmaksa ja sydän. Sydän on jo syöty, maksasta on tarkoitus tehdä maksalaatikkoa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit