Ympäristö

Kalastaja ratkaisee: Onnistuuko sinulta "pyydä ja päästä"?

Ympäristö 18.02.2018

Pyydä ja päästä -kalastukseen ei ole yksiselitteistä määritelmää. Vapautus voi myös johtaa kalan kuolemaan tai sen pysyvään vaurioitumiseen.


Risto Jussila
Monikoukkuinen uistin, jonka koukuissa on vielä väkäset, ei sovellu pyydä ja päästä -kalastukseen.

Pyydä ja päästä -kalastus nousee aika ajoin keskusteluun, erityisesti pohjoisen lohijoilla. Viimeisin keskustelunavaus tuli kansanedustaja Mikko Kärnältä (kesk.), joka vaatii kalastusmuodon kieltämistä.

Miten pyydä ja päästä -kalastus määritellään? Luonnonvarakeskuksen tutkija Ville Vähä toteaa, että yksiselitteistä määrittelyä ei ole olemassa.

Kalastusmuoto voi tarkoittaa valikoivaa pyyntiä, jossa kalastaja päättää vapauttaa tietyt kalat esimerkiksi lajin tai koon perusteella.

Joissain tapauksissa pyydä ja päästä voi tarkoittaa kalastusta, jonka tavoitteena ei ole ottaa yhtään kalaa pannulle.

Riippumatta kalastusmuodon määrittelystä, olisi kalastajien syytä hyväksyä, että elämme rajallisten resurssien maailmassa, sanoo Vähä.

Hän muistuttaa, että kalat yksinkertaisesti loppuvat kesken, jos rajoituksia tai valikointia ei ole, sillä nykyiset kalastusvälineet ja -tekniikat ovat niin tehokkaita. Lisäksi suurin osa kalastajista on kiinnostunut juuri samojen kalojen pyynnistä.

Jokaisen kalastajan olisi hyvä tietää, miten kalan vapauttaminen koukusta ja päästäminen takaisin veteen vaikuttavat kaloihin.

Tärkeimmät kalaan ja sen selviytymiseen vaikuttavat ympäristömuuttujat ovat veden lämpötila ja syvyys.

Kun veden lämpötila on 18 astetta tai yli, erityisesti lohien kuolleisuus kasvaa. Pyydä ja päästä –kalastuksen tulisi olla tällöin kielletty, kertoo Vähä.

Vapauttaminen ei ole myöskään järkevää, jos kala on nostettu syvältä, noin 10 metristä. Painevaihtelu saa kalan uimarakon pullahtamaan ulos. Suomessa tällaisissa olosuhteissa jigataan tai pilkitään esimerkiksi ahventa ja kuhaa.

Myös kalalajien välillä on eroja, miten ne kestävät pyydä ja päästä -kalastusta.

Tutkimuksissa hauki, taimen ja harjus ovat kestäneet pyynnin rasitusta erittäin hyvin ja kuolleisuus on oikein toteutetussa pyydä ja päästä -kalastuksessa ollut alle yhden prosentin. Lohi, ahven ja kuha kestävät käsittelyä huonommin.

Pyydä ja päästä -kalastuksen kannattajat vetoavat tutkimuksiin, joissa vapautettujen kalojen kuolleisuus on todettu pieneksi. ”On syytä huomioida, ketkä tutkimuksen ovat toteuttaneet. Yleensä asialla ovat ammattilaiset, joilla on oikeanlaiset välineet sekä taito käsitellä kaloja.”

Kalastajan välineiden pitää myös olla tarkoituksenmukaiset, jotta kalan vapauttaminen olisi järkevää. Vieheessä ei saa olla kuin yksi väkäsetön koukku. Välineiden pitää myös olla riittävän järeät, jotta kalan saa nostettua nopeasti, eikä sitä tarvitse väsyttää pitkään.

Vähä selittää, että pitkäkestoinen väsytys saa kalan maitohapoille ja sen stressitaso nousee.

Kalojen välitön kuolleisuus pyydä ja päästä -kalastuksen yhteydessä voi olla matala. Välillisesti vapautus voi kuitenkin johtaa kuolemaan vielä muutama päivää myöhemmin tai aiheuttaa pysyviä vaurioita.

”Kala tarvitsee aikaa stressistä ja rasituksesta palautumiseen. Syntyneet vauriot voivat olla sellaisia, että ne ilmenevät myöhemmin ja esimerkiksi heikentävät kalan lisääntymiskykyä.”

Pyydä ja päästä -kalastuksessa vapautetut kalat eivät kuulu esimerkiksi Suomen lohijoilla kiintiöön. Vain saaliskalojen määrä on kiintiöity yhteen.

”Vapautukset olisi hyvä sisällyttää kiintiöön. Kiintiö voisi esimerkiksi olla vaikka yksi saaliskala tai kolme vapautusta”, Vähä pohtii.

Lue lisää:

Keskustan Kärnä haluaa kieltää pyydä ja päästä -kalastuksen: "Hupionkiminen on eläinrääkkäystä"

Vapaa-ajankalastajat puolustavat pyydä ja päästä -kalastusta: Kielto nostaisi lupien hintoja ja uhkaisi kalakantojen tulevaisuutta

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT