Ympäristö

WWF: Suomi toiseksi paras Itämeren suojelija – Puola pahin rehevöittäjä

Ympäristö 05.03.2018

Suomen maatalous on onnistunut rehevöitymisen ehkäisemisessä suunnitelmien mukaisesti. Huonoiten rehevöitymistä ovat estäneet Puola ja Venäjä.


Kari Salonen
Yksikään Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta ei ole toteuttanut riittävästi toimia meren suojelemiseksi, WWF toteaa.

WWF:n maanantaina julkaiseman selvityksen mukaan kaikki Itämeren yhdeksän rantavaltiota lipsuvat sitoumuksistaan terveemmän Itämeren saavuttamiseksi.

"Valtioiden tekemistä lupauksista huolimatta Itämeren elpyminen on ollut verkkaista, ja meren tila on jossain määrin jopa huonontumassa", järjestön tiedotteessa todetaan.

Suomi on toteuttanut Itämeren suojelun toimenpideohjelmaa toiseksi parhaiten, saaden arvosanan -14. Ruotsi on ykkösenä arvosanalla -11. Venäjä on viimeisenä arvosanalla -43.

Miinusmerkkiset kokonaisarviot osoittavat, että mikään Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta ei ole toteuttanut riittävästi toimia WWF:n Baltic Sea Scorecard 2018 -arvion mukaan.

Parhaimmat pisteet valtiot ovat saaneet suojelutoimista, joilla tähdätään haitallisten kemikaalien vähentämiseen, merialuesuunnittelun parantamiseen sekä Itämeren eläinlajien suojeluun.

Itämeren rehevöitymisen suunta on ollut useassa maassa huono. Rehevöitymisen ehkäisemisessä Suomi sai nolla pistettä, mikä tarkoittaa suunnitelmien mukaista edistymistä. WWF antoi siitä kiitosta Suomelle samoin kuin pluspisteille päässeille Ruotsille ja Tanskalle.

Rehevöitymisen osalta Venäjä sai -10 pistettä ja Puola -11. Myös Baltian maat ja Saksa menivät miinukselle eli ne eivät ole edistyneet toivotusti.

Suomi sai selvityksessä kärkipisteet merenkulun ympäristöystävällisyyden parantamisessa. Suomi myös jakoi toisen sijan toimenpiteissä, joilla vähennetään haitallisten aineiden pääsyä Itämereen.

Lisäksi Suomi oli jaetulla kakkossijalla toimissa, joita maa on tehnyt luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Tässä aihealueessa kaikkien kokonaispisteet jäivät kuitenkin reilusti miinukselle, mikä tarkoittaa sitä, että myös Suomella on vielä useita parannuksia tehtävänä.

Itämeren rantavaltiot allekirjoittivat Itämeren suojeluun tähtäävän toimenpideohjelman, Baltic Sea Action Planin (BSAP), hieman yli 10 vuotta sitten. Ohjelmalla valtiot sitoutuivat parantamaan Itämeren tilaa merkittävästi vuoteen 2021 mennessä.

WWF:n arvioinnissa tarkasteltiin maiden suoriutumista rehevöitymisen ehkäisemisessä, haitallisten aineiden torjumisessa, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja meriliikenteen turvallisuuden lisäämisessä.

58:sta tärkeimmästä toimenpiteestä maat ovat toteuttaneet vain alle 16.

”Nykyisellä vauhdilla näitä sovittuja suojelutoimia ei selvästikään saada toteutettua ennen takarajaksi asetettua vuotta 2021 – saati että Itämeren tila ehtisi parantua siihen mennessä. Itämeri kärsii edelleen monista ympäristöhaitoista, kuten rehevöitymisestä ja haitallisten vieraslajien leviämisestä”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

Suurimman osan BSAP:ssa sovituista toimenpiteistä piti olla tehtynä hyvissä ajoin ennen vuotta 2021. WWF patistaa valtioita tiedostamaan ja hyväksymään sen, että Itämeren suojelu vaatii nykyistä suurempia panostuksia ja vastuu siitä on kaikilla.

Itämeren rantavaltioita ovat: Saksa, Tanska, Viro, Suomi, Latvia, Liettua, Puola, Venäjä ja Ruotsi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit