Ympäristö

Luonto-Liiton susiselvitys: Pelko toi yleisimmin poikkeusluvan suden kaatamiselle

Ympäristö 05.03.2018

Kaatoluvilla yritetään tyynnytellä pelkoja maaseudulla. Suden pelko on viime vuosina vähentynyt.


Markku Vuorikari
Poikkeuslupia suden kaatamiseen on myönnetty 10–25 vuodessa, viimeisin tänään maanantaina Uudessakaarlepyyssä.

Merkittävin peruste myöntää poikkeuslupa suden kaatamiselle on pelko, selviää Luonto-Liiton tekemästä tutkimuksesta.

Liitto tutki 69 Suomen riistakeskuksen vuosina 2016 ja 2017 tekemää poikkeuslupaa. Niistä 28 oli poronhoitoalueella ja 41 muualla Suomessa.

Pelko oli mainittu yli puolessa myönnetyistä luvista poronhoitoalueen eteläpuolella.

"Poikkeusluvissa heijastuva huoli susien liikkeistä asutuksen liepeillä kielii siitä, ettei susikäsityksemme vastaa sitä, millainen laji susi todella on. Toisin kuin usein ajatellaan, susi ei ole erämaaeläin, vaan erittäin sopeutumiskykyinen laji", tutkimuksen tehnyt biologi Mervi Laaksonen sanoo.

"Poikkeusluvilla on merkitystä maaseudulla sovittelevana eleenä, mikä puolestaan on vaikuttanut negatiivisesti suden asemaan", hän jatkaa.

Luonto-Liiton mukaan suden pelko on kuitenkin viime vuosina vähentynyt.

Viimeisin poikkeuslupa myönnettiin tänään maanantaina Uudessakaarlepyyssä. Siellä sudet tulevat toistuvasti turkistarhoille. Lupa on yhden suden kaatamiseen, Yle kertoo.

Ennen poikkeusluvan myöntämistä tulisi kokeilla vaihtoehtoisia menetelmiä. Sellaisia ovat esimerkiksi koululaisten susikyydit, susien karkotus ja petoaidat.

Ne eivät pure kuitenkaan pure itse ongelmaan. Karkotus ei toimi ja petoaitoihin ei ole rahaa. Uudessakaarlepyyssä poliisi yritti karkottaa susia, mutta ne palasivat tarhoille.

Laaksosen mukaan susi on edelleen ihmisarka, vaikka monella on päinvastainen mielikuva.

"Suden käyttäytymisessä ei ole tapahtunut muutosta. Se ei ole luonteeltaan sellainen, että elää vain metsässä", kuhmolainen Laaksonen sanoo.

Luonto-Liitto ei pidä poikkeuslupia tehokkaana menetelmänä. Ongelmasusien kaatamiset eivät ole vähentäneet ihmisten lähellä eläviä susia. Myöskään metsästäjäliitto ei pidä poikkeuslupia kovin hyvänä keinona.

Susi on määritelty tiukasti suojeltavaksi lajiksi Suomessa poronhoitoalueen eteläpuolella.

Poronhoitoalueella poikkeusluvan sai taloudellisien tappioiden perusteella. Siellä sudet aiheuttivat riistakeskuksen mukaan 610 porovahinkoa vuonna 2016. Korvauksia maksettiin reilu 700 000.

Eniten porovahinkoja aiheutti ahma, niistä korvauksia maksettiin lähes 3,5 miljoonaa euroa.

Poronhoitoalueen ulkopuolella suurimmat taloudelliset vahingot tulevat susien viemistä koirista. Vuodessa susi tappaa 30–50 koiraa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT