Ympäristö

Askarruttaako kevään sää? Meteorologit vastaavat MT:n lukijoiden kysymyksiin verkossa

Ympäristö 16.04.2018

Ilmatieteen laitoksen käytössä on nyt myös uusi kuuden viikon sääennuste.


Juho Leskinen
Sääennuste perustuu sääamalleihin, joita meteorologi tulkitsee. Kokemus ja kollegat auttavat, kertoo Anniina Valtonen.

Maaseudun Tulevaisuus aloittaa tänään maanantaina Kysy meteorologilta -palvelun, jossa Ilmatieteen laitoksen meteorologit vastaavat lukijoiden lähettämiin, säätä ja sääilmiöitä koskeviin kysymyksiin.

Kysymyksiä voi lähettää 16.4.–15.6. välisenä aikana MT:n sääpalvelusta löytyvällä verkkolomakkeella.

Ilmatieteen laitoksen meteorologit voivat hyödyntää vastauksissaan muun muassa uutta, kuuden viikon päähän ulottuvaa sääennustetta. Sitä on kokeiltu noin vuoden ajan CLIPS-hankkeessa. Alustavien tulosten mukaan ennusteen avulla on onnistuttu tuottamaan entistä osuvampia lämpötilaan pohjautuvia olosuhde-ennusteita. Esimerkiksi kasvukausiennusteiden osumatarkkuuden voi odottaa paranevan aiemmista.

Toimitus valikoi yleisön kysymyksistä mielenkiintoisimmat meteorologien vastattaviksi. Vastaukset julkaistaan MT:n verkkosivuilla osana uutispalvelua sekä koosteena sääpalvelun yhteydessä.

Kyseessä on tilaajille suunnattu palvelu. Verkossa vastauksia pääsevät lukemaan kirjautuneina lukijat, joiden tilaukseen kuuluu sähköisten palveluiden käyttöoikeus. Vastaukset on merkitty tilaajille tarkoitetusta sisällöstä kertovalla MT Plus -tunnuksella.

Paperilehdessä vastauksia julkaistaan sääsivulla.

Meteorologit ovat samoja, jotka vastaavat Ilmatieteen laitoksen maksulliseen puhelinneuvontaan.

Maatalousaiheisiin sääkysymyksiin harjaantuu tässä työssä väkisinkin, kertoo meteorologi Anniina Valtonen. Hän on yksi noin kymmenestä tehtävässä vuorottelevasta meteorologista.

"Maanviljelijöitä kiinnostavat esimerkiksi heinäpoudat, lumen sulaminen, sateet ja tuulet. Ruiskutusten aikaan he ovat tosi tarkkoja siitä, ettei saa tuulla eikä sataa tippaakaan."

Viljelijät ovat myös usein paikallisia sääasiantuntijoita, jotka tietävät tarkkaan oman tilansa sääolot.

"Meillä ei ole samaa yksityiskohtaista tietoa alueelta. Siksi on tärkeää, että meille kerrotaan kysymyksissä mahdollisimman tarkat tiedot."

Viljelijöiden ohella säätietoa kysyvät usein muun muassa teiden auraajat ja kesäisin veneilijät ja golfin pelaajat.

Meteorologin työpisteellä on kuusi eri näyttöä, joista osa näyttää kahta näkymää. Säämallit antavat tietopohjan, jonka perusteella meteorologi tekee ennusteen.

Esimerkiksi näin: Missä kohtaa Suomea lumiraja kulkee maanantaina (haastattelu tehtiin keskiviikkona)?

Näytön kartta ehdottaa linjaa, joka kulkee Kokkolasta Tampereelle ja sieltä itään Lappeenrannan pohjoispuolelta.

"Sulaminen riippuu todella paljon lumen rakenteesta. Malli sulattaa keväistä pakkaantunutta lunta liian nopeasti. Ainoastaan yöpakkaset hidastavat nyt sulamista."

Meteorologit kokoontuvat joka aamupäivä pureksimaan ajankohtaisia ilmiöitä joukolla. Viime aikoina on syvennytty esimerkiksi Saharan hiekkaan ja polaaripyörteen jakaantumiseen – ilmiöön, joka toi lopputalven pakkaset.

Viimeksi samanlainen kylmä lopputalvi koettiin 2013. Mediassa ilmiö on liitetty napajäiden sulamiseen. Spekulaatioiden mukaan ilmastonmuutoksesta johtuva sulaminen tuuppaisi kylmät ilmamassat liikkeelle.

"Ilmiötä tutkitaan, mutta toistaiseksi ei ole voitu todistaa, että se johtuisi ilmastonmuutoksesta", Valtonen toppuuttelee.

Säämallit ja tietotekniikka kehittyvät jatkuvasti. Siitä huolimatta on yhä niin, että epävakaassa tilanteessa ennusteen laatiminen on mahdotonta.

Haastatteluhetkellä maan laajuinen keväinen korkeapaine piti sään selkeänä, mutta muutaman päivän päässä näkyvissä oli Suomen lähelle saapuva matalapaine. Se voi joko lipua ohi tai osua päälle, ja siitä riippuu paljon.

"Säämallit ovat nykyisin tosi hyviä, mutteivät niin tarkkoja kuin kaikki toivoisivat. Ne saattavat olla erimielisiä esimerkiksi matalapaineiden reiteistä ja aikatauluista."

Kokemus auttaa meteorologeja ymmärtämään ja tulkitsemaan malleja niin, että ennusteeseen päätyy mahdollisimman hyvä arvio.

Vaikka soittajien kysymyksiin vastailee yksi meteorologi kerrallaan, vastaaminen vaatii usein ryhmätyötä.

Tarvittaessa apua kysytään muilta meteorologeilta tai tutkijoilta. Jokaisella on omat erityisalueensa, Valtosella esimerkiksi merisää ja sosiaalinen media.

Yhä useampi kysyy säästä nykyisin Twitterissä. Tämän lisäksi Ilmatieteen laitos avaa sääilmiöitä myös Youtube-videoilla.

Siirry Maaseudun Tulevaisuuden sääpalveluun ja Kysy meteorologilta-palveluun osoitteessa mt.fi/sää

Aiheeseen liittyvät artikkelit