Ympäristö

Näin tutkijat selvittävät, onko saimaannorpan pesään syntynyt keväällä kuutti – katso video

Ympäristö 18.05.2018 Savonlinna

Pesälaskennassa syntyneiden kuuttien määräksi arvioitiin 78. Lopullinen arvio tarkentui sukelluksilla 86 kuuttiin.


Saara Lavi
Suojelubiologi Miina Auttila nostaa saimaannorpan istukan järvestä luontovalvoja Teemu Uotilalle.

Mäntyyn sidottu nauha erottuu vasta, kun alus lähestyy rantaa.

”Tuolla”, huikkaa suojelubiologi Miina Auttila kiikarien takaa.

Metsähallituksen Tilda-alusta ohjaava luontovalvoja Teemu Uotila laskee rampin rantakalliota vasten, ja Auttila loikkaa sitomaan köyden puuhun.

Sitten hän kaivaa esiin kuivapuvun, ja siirtyy tutkimussukeltaja Jon Ögårdin kanssa veteen. Tarkistettavana on ensimmäinen päivän yli kymmenestä saimaannorpan pesäpaikasta Saimaan Pihlajavedellä.

Ensin pesäpaikkaa tarkastellaan snorklaamalla pinnasta. Usein se riittää, näkyvyys vedessä on Saimaalla noin 1,5–4 metriä, ja pesäpaikat lähellä rantaa. Syvemmissä kohdissa sukelletaan laitteiden kanssa, jos pintasukellus ei tuota tulosta.

Pohjassa voi näkyä elämisen merkkejä, kuten kuutin karvaa. ”Paikan erottaa yleensä helposti”, Auttila sanoo.

Runsas karvan määrä lupaa hyvää. Se kertoo, että kuutti on elänyt ainakin karvanvaihtoon, eli noin toukokuun puoliväliin, asti.

Lähes 70 prosentissa poikaspesäpaikoista rantavedestä löytyy istukka. Se on varsin varma merkki syntymästä.

Mikäli kuutista ei ole muita havaintoja, paikalta etsitään myös mahdollisesti kuollutta poikasta. Niitä löytyy muutama vuosittain. Monesti kuutti on syntynyt kuolleena tai kuollut heti syntymän jälkeen.

”Löytyikö mitään”, kyselee Uotila, kun sukeltajat nostavat päätään vedestä. Auttila kohottaa vaalean höttöisen massan, istukan, pintaan. Myös tuuli tuo viestin jo hieman mädäntyneestä löydöstä.

Uotila pakkaa istukan muovipussiin ja kylmälaukkuun. Pussiin merkitään tarkka löytöpaikka.

Sukelluksilla tarkennetaan jäiden aikana tehdyn pesälaskennan tuloksia, eli arviota syntyneiden kuuttien määrästä ja poikaskuolleisuudesta. Tarkistettavana on noin 120 pesää. Pesälaskennassa syntyneiden määräksi arvioitiin 78. Lopullinen arvio tarkentui sukelluksilla 86 syntyneeseen kuuttiin.

Havaittujen poikaspesien lisäksi tutkitaan pesiä, joista ei olla varmoja, ovatko ne poikas- vai makuupesiä sekä paikkoja, joissa usein on havaittu poikanen.

Toimintaa organisoi Metsähallitus, ja sukellukset ovat osa viisivuotista Saimaannorppa Life -hanketta. Mukana on myös vapaaehtoisia sukeltajia. Eteläisellä Saimaalla sukelluksista vastaa WWF Suomi.

Pesäpoikaskuolleisuudesta yli 30 prosenttia ja syntyvyydestä 10 prosenttia havaitaan sukelluksilla. ”Nämä tarkentavat pesälaskentaa huomattavasti”, Auttila sanoo.

Tänä vuonna pesälaskennoissa löytyi neljä kuollutta kuuttia ja sukeltamalla viisi.

Ilmastonmuutos ja huono lumitilanne tekevät perinteisen laskennan ja pesien tulkinnan hankalaksi. Pesät romahtavat aikaisin, ja nopeasti sulavilla jäillä on vaikea liikkua.

Puruvedellä syntyi vuonna pitkän tauon jälkeen ensimmäinen kuutti. Puruvedellä tehtiin myös siltä osin tänä keväänä historiaa, että järvelle tulee ensimmäiset vapaaehtoiset kalastusrajoitusalueet norpansuojelun takia.

Kolme osakaskuntaa hyväksyi alkuviikolla Pohjois-Savon ely-keskuksen kanssa tehtävät suojelusopimukset, uutisoi Puruvesi-lehti.