Ympäristö

Selvitys: Muovin, teräksen, alumiinin ja sementin ilmastovaikutukset yllättävän suuria

Ympäristö 05.06.2018

Päästöjen hillitsemiseksi voidaan tehdä paljon. Sitran Mari Pantsarin mukaan kiertotalouden haasteita on etenkin betoniteollisuudessa.


Betonintuottaja tai rakennuttaja ei välttämättä suoraan itse hyödy kiertotaloudelle myönteisistä ratkaisuista, selvityksessä todetaan.

Neljän keskeisen materiaalin ilmastopäästöjä on mahdollista suitsia tehokkaammin kuin on luultu. Euroopan raskaan teollisuuden päästöt voitaisiin kiertotalouden keinoin jopa puolittaa vuoteen 2050 mennessä. Asiaa selviää tiistaina julkaistusta uudesta selvityksestä.

Toisaalta muovin, teräksen, alumiinin ja sementin ilmastovaikutukset paljastuivat yllättävän suuriksi, toteaa Sitran johtaja Mari Pantsar.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran yhdessä European Climate Foundation'in (ECF) kanssa julkaisema selvitys tarkastelee päästöjen vähentämistä käytettyjen materiaalien kautta. Näkökulma on ilmastokeskustelussa uusi.

"Suomen tai Euroopan ilmastopolitiikassa materiaaleja ei ole huomioitu oikeastaan millään tapaa. On ajateltu, että ilmastonmuutos johtuu pelkästään siitä, miten energiaa tuotetaan ja mitä polttoaineita käytetään", Pantsar sanoo.

Asiaan pitäisi hänen mielestään puuttua, ja toimilla on kiire.

"Vaikka maailmassa energia tuotettaisiin päästöttömillä ratkaisuilla ja energiatehokkuus vietäisiin huippuunsa, näistä materiaaleista ja tuotantoprosesseista vapautuu niin paljon hiilidioksidia, että tätä kahden asteen ilmastotavoitetta ei tultaisi saavuttamaan."

Pariisin ilmastosopimuksen päätavoite on pitää ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Raskaalla teollisuudella on asiassa merkittävä rooli, sillä se tuottaa noin 40 prosenttia kokonaispäästöistä.

Kiertotalouden näkökulmasta selvityksen materiaaleista haastavin on sementti, Pantsar toteaa. Muidenkin materiaalien käytössä on ongelmia, mutta niiden pulmat ja mahdolliset ratkaisut tunnetaan nykytietämyksellä sementtiä paremmin.

"Sementille vaaditaan näitä muita enemmän tutkimusta ja tuotekehitystä. Betoni ei purettuna ole kovin kierrätyskelpoista. Kun materiaali ei ole kaikkein kallein, kierrätykseen ei ole kiinnitetty huomiota."

Yleisiä ja myös betoniteollisuuteen päteviä kiertotaloustoimia ovat materiaalin käytön minimointi, kierrätyksen tehostaminen ja korvaavien materiaalien löytäminen. Selvityksen ja Pantsarin mukaan ongelmaksi voi koitua se, ettei tuotteen valmistaja tai käyttäjä lopulta hyödy kiertotaloudelle myönteisistä ratkaisuista.

Betonintuottajia edustavan Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtajan Jussi Mattilan näkemys kierrätettävyyden kannustimista eroaa raportissa esitetystä.

"Minusta maailma ei ole ihan noin yksinkertainen. Jos on fiksuja asiakkaita, myös pidemmän aikavälin (kiertotalouden) tavoitteet menevät läpi."

Mattilan mielestä betonin kierrätystavoitteet ovat Suomessa varsin hyvällä tasolla verrattuna moniin muihin materiaaleihin. Hän arvostelee selvitystä ohuesta perehtymisestä nykytilaan. Betoniteollisuudessa on Mattilan mukaan jo nykyisin mahdollista tehdä hyvin pitkäkestoisia ja siten päästöjä vähentäviä tuotteita.

Kaikki kiertotaloustavoitteet eivät Mattilan mukaan välttämättä ole käytännössä toimivia. Selvityksessä on muun muassa nostettu esiin rakennusten nykyistä parempi purettavuus.

"Rakennusosien purettavuus kuulostaa mukavalta. Meidän näkemyksemme on kuitenkin se, että käyttöiältään 50–100 vuotta olevien rakenteiden pitää ensi sijassa olla optimoituja sitä ensimmäistä 50–100 vuotta varten, eikä seuraavaa", Mattila sanoo.

Hän myös huomauttaa, että on mahdotonta nähdä sadan vuoden päässä oleviin kierrätysmahdollisuuksiin.

Sitran Pantsar toteaa ymmärtävänsä teollisuuden näkemyksiä, mutta muistuttaa, että toimilla päästöjen vähentämiseksi on jo kiire. Hänen mielestään tulevaisuuden teknologian varaan lasketaan liikaa.

Betonin korvaajaksi rakennuksissa ehdotetaan toisinaan puuta. Pantsar näkee järkevässä puun käytössä monia mahdollisuuksia.

Mattila kuitenkin huomauttaa, ettei puun käyttö betonin korvaajana ole suuressa mittakaavassa mahdollista.

"Sahatavaraa tuotetaan maailmassa viisi prosenttia siitä määrästä, mitä betonia tuotetaan. Paikallisesti voi olla toisin, mutta globaalisti puulla korvaaminen ei ole mahdollista."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT