Ympäristö

Kati Partanen: Pöllökeskustelussa on osaoptimointi huipussaan – "totta ei tarvitse olla kuin siteeksi"

Ympäristö 18.06.2018

Pahimmillaan luontoa tarkastellaan vain kuvista menemättä luontoon. Silloin luonnossa liikkuvat ja sieltä elantonsa ottavat voi leimata paholaisiksi.


Johannes Tervo
Kati Partanen on törmännyt verkon luontokeskustelussa jopa ajatteluun, että kun pysytään kaupungissa ja sisätiloissa, ei tarvitse edes yrittää ymmärtää luontoa. Tämä pöllö on kuvattu pieneläinhoitolassa.

Viime viikolla alkaneessa rengastetun pöllönpojan kuvaamista koskevassa keskustelussa on osaoptimointi huipussaan, katsoo MT:n vieraskolumnisti, MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen.

"Tietysti asiat yksinkertaistamalla viestintä on tehokkaampaa. Kun kaikki on joko mustaa tai valkoista, on helppo muodostaa mielipiteensä."

"Tarinassa ei sinänsä tarvitse olla totta kuin siteeksi – sen verran, että se vaikuttaa uskottavalta", hän arvioi.

Partanen kertoo törmänneensä jopa ajatuskulkuun, että parasta luonnonsuojelua on, kun ei mene luontoon lainkaan ja tyytyy katselemaan luontoa kuvista.

"Tällä tavalla saadaan kätevästi oikeutettua se, että pysytään kaupungissa ja sisätiloissa, ei edes yritetä ymmärtää luontoa. Luonnossa liikkuvat ja sieltä elantonsa ottavat ovat paholaisia. Ymmärrys luonnosta tiivistyy sitten siihen, että annetaan luontokappaleille ihmisten nimiä."

Päätöksenteossa ja myös edunvalvonnassa tulee kuitenkin nojautua vankasti faktoihin. Kun mukaan otetaan tiede ja luonnon kiertokulku, maailma ei yllättäen olekaan mustavalkoinen. "Eri näkökulmista tarkastellen moni vaihtoehto voikin olla hyvä."

"Samalla, kun juupas-eipäskeskustelu oikeasta metsänhoidosta velloo, tuhannet metsänomistajat ovat juuri nyt istuttamassa taimia hakkuuaukeille", Partanen muistuttaa.

Kati Partasen kolumni kokonaisuudessaan

Aiheeseen liittyvät artikkelit