Ympäristö

WWF selittelee eläinraportin laskennasta ja viestinnästä noussutta kohua – "mainoksissa asioita on tapana yksinkertaistaa, tavoitehan on herättää"

Ympäristö 05.11.2018

WWF on korjannut viestiään selkärankaisten eläinten määrän vähenemisestä. Järjestön selitys kuulostaa vanhalta sanonnalta, jonka mukaan tarkoitus pyhittää keinot.


WWF:n Living Planet -raportin laskentamenetelmää ja viestintää on kyseenalaistettu mediassa. Järjestö ohjaa epäilijät tutustumaan laskennan taustalla olevaan tietokantaan ja menetelmään.

Ympäristöjärjestö WWF julkaisi 30.10. Living Planet 2018 -raportin, jonka mukaan selkärankaisten eläinten kannat ovat pienentyneet 60 prosenttia aikavälillä 1970–2014. The Atlantic -lehden tiedetoimittaja Ed Yong on kuitenkin nostanut esille, että johtopäätös on liian pitkälle viety. WWF:n tiedotteista ja ydinviestistä oli pudonnut pois sana keskimäärin. Suomessa asiasta uutisoi ensimmäisenä Tekniikan Maailma.

Kohun jälkeen WWF Suomi on korjannut tiedotettaan sanamuotoon: "Maapallon selkärankaisten määrä on vähentynyt keskimäärin 60 prosenttia vuosien 1970 ja 2014 välillä."

Tismalleen 60 prosenttia selkärankaisista eläimistä ei siis ole kadonnut. Joidenkin eläinten kannat ovat pienentyneet, mutta toisten vahvistuneet. Kyseessä on keskimääräinen prosenttiluku, jonka laskennan Young kyseenalaistaa myös.

Viestinnän ratkaisuista ja viestin yksinkertaistamisesta WWF kertoo MT:lle näin:

"Tarkka ilmaus asiasta on: selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia. Tämä on viestinnällisesti monimutkainen ilmaisu ja siksi olemme yksinkertaistaneet sanomaa. WWF haluaa viestiä biodiversiteettikadosta yksinkertaisesti ja selkeästi ilman ammattisanastoa, jotta tavallinen kansalainen ymmärtäisi tilanteen vakavuuden. Nämä ihmiskunnan suuret haasteet, kuten biodiversiteettikato ja ilmastomuutos, ovat monimutkaisia prosesseja viestiä."

Omilla nettisivuillaan WWF selittää, että "mainoksissa/markkinoinnissa asioita tulee ja on tapana yksinkertaistaa, niiden tavoitehan on herättää".

WWF:n mukaan sanan keskimäärin puuttuminen ei kuitenkaan vaikuta johtopäätöksiin.

"Iso kuva on selvä: luonnon monimuotoisuus hupenee hälyttävää vauhtia."

WWF:n raportissa on tarkasteltu 4 000 eri eläinlajin kantoja ja niistä tehtyjä tutkimuksia. Yhteensä on tarkasteltu 16 700 kantaa. Näin laskenta kattaa toimittaja Ed Yongin mukaan vain 6,4 prosenttia yhteensä noin 63 000 selkärankaislajista, joita maapallolla arvioidaan elävän. Hän myös havainnollistaa laskennan virheellisyyttä esimerkillä leijonien, tiikereiden ja karhujen määrän laskentakaavasta. Siinä WWF:n väitetyllä laskukaavalla saadaan tulokseksi, että populaatiot ovat pienentyneet 60 prosenttia, kun todellisuudessa eläinten määrä on vähentynyt 17 prosenttia.

WWF:n mukaan laskennassa käytetty Living Planet -indeksi (LPI) on tämän hetkisen tiedon perusteella paras arvio maailmanlaajuisesta selkärankaisten populaatioiden tilanteesta. Ed Youngin leijonat, tiikerit ja karhut -laskelmaa ei voi luotettavasti suorittaa LPI-laskennalla, koska populaatioita on vain kolme.

"Yksi populaatio vaikuttaa keskiarvoon ratkaisevasti."

WWF:n mukaan indeksi huomioi tiedossa olevat maantieteelliset ja eliöiden luokittelusta johtuvat harhat. Menetelmä on käynyt läpi tieteellisen vertaisarvioinnin. Tietokanta sisältää dataa monesta lähteestä, kuten vertaisarvioiduista artikkeleista, lajitietokannoista sekä valtioiden raporteista. Laskentamenetelmä on selitetty täällä.

Lue lisää:

Selkärankaisten eläinten määrä on romahtanut – WWF kehottaa vähentämään lihansyöntiä ja kaikkea kulutusta

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT