Ympäristö

Poronomistajat kiistävät väitteen porojen syöttämisestä pedoille – "yksittäiset henkilöt eivät ole suojanneet porojaan riittävästi"

Ympäristö 08.11.2018

Eteläisellä itärajalla poronomistajat saavat tulonsa suurelta osin petokorvauksista.


Jaana Kankaanpää
Poroja päätyy vuosittain petojen suuhun noin 5 000 ja liikenteen uhriksi noin 4 000. Kuva on MT:n arkistosta.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila tyrmää väitteen, jonka mukaan poronomistajat kauppaisivat poroja eteläiselle poronhoitoalueelle petojen tapettaviksi. Viimeksi asia nousi esiin luontokirjailija Antti Haatajan teoksessa Pohjoinen - jälkemme maailman laidalla.

"Käsite on median luoma: joku uutinen on joskus otsikoitu tällä tavalla, kun on tehty juttua porojen ostoista pohjoisesta etelään. Jotkut poronomistajat ovat ostaneet uusia poroja menettämiensä porojen tilalle, mistä on syntynyt epäilyksiä, että korvausjärjestelmää käytetään väärin. Yksittäisten henkilöiden osalta on ollut tilanteita, joissa porojen suojelemiseksi pedoilta ei ole tehty riittävästi töitä. Tämä on herättänyt kritiikkiä eri tahoilla ja myös poronhoitajien itsensä keskuudessa", Ollila selventää.

Ollila haluaa kumota myös Haatajan väitteen, jonka mukaan petojen tappamista poroista suuri osa on nälkiintyneitä. Ollila nostaa esiin Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen, jossa porojen kunto tai ikä ei selittänyt petoeläinten aiheuttamia porovahinkoja. Asiaa tutkittiin luuydin- ja hammasnäytteistä. Huonokuntoisia tai nälkiintyneitä poroja ei näytteissä havaittu.

Poroihin kohdistuvat petovahingot ovat Ollilan mukaan lisääntyneet, koska petokannat ovat paikoitellen päässeet kasvamaan liian suuriksi. Näin on tapahtunut erityisesti Itä- ja Pohjois-Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa. Tilastoja kasvattaa myös se, että eteläisellä poronhoitoalueella kuolleet porot löytyvät nykyisin entistä paremmin paikantimien ansiosta. Näin hävikin osuus vahingoista on pienentynyt.

Ratkaisuksi peto-ongelmaan Ollila toivoisi, että petojen poistolupia myönnettäisiin joustavammin. Hänen mielestään myös petojen ruokinta haaskapaikoilla turistien iloksi tulisi lopettaa poronhoitoalueella.

"Haaskat keräävät ympäristöönsä luonnottoman suuria petokeskittymiä. Tämä nähtiin syksyn karhunpyynnissä, jossa kuvauspaikkojen lähimaastoista ammuttiin kiintiömetsästyksen karhusaaliit pikaista vauhtia loppuun. Lisäksi haaskapaikat kesyttävät petoja ja aiheuttavat muun muassa pihasusi-ilmiön."

Suurpedot ovat viime vuosina tappaneet liki 5 000 poroa vuodessa. Lähes yhtä paljon poroja, noin 4 000 vuodessa, kuolee liikenteessä.

Ollilan mukaan liikennevahinkojen vähentämiseksi on tehty valtavasti työtä poronhoidon parissa sekä yhteistyössä ammatikseen paljon liikkuvien kanssa Porokello-hankkeessa.

Lisäksi Ollilan mielestä poroja houkuttelevan tiesuolan sijasta poronhoitoalueella tulisi käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä ja hajusteita.

Petokorvausten osuus poronomistajien kokonaistuloista vaihtelee paljon.

"Eteläisellä itärajalla se on pääasiallinen tulonlähde. Keskisessä Lapissa taas on alueita, joissa petokorvauksia ei tule poronomistajille joka vuosi lainkaan. Pääasiallinen tulonlähde on kirkkaasti poronlihan myynti. Maataloustukien osuus tuloista on pieni."

Ollilan mukaan porotalouden petokorvauksia viime vuosina kasvattanut Lex Halla -järjestelmä poistetaan Paliskuntain yhdistyksen eli poronomistajien aloitteesta.

"Se on ollut asianmukainen korvausjärjestelmä akanaan, mutta tullut tiensä päähän vahinkomäärien kasvettua eri puolilla poronhoitoaluetta massiivisiin mittoihin."

Poron ympärille on rakennettu monenlaista uutta taloudellista toimintaa lihanjalostuksen ja poromatkailun muodossa. Toimenpiteet eivät kuitenkaan vielä ole nostaneet kannattavuutta, jota nakertavat korkeat kustannukset.

"Mutta pohjimmiltaan useimmat päätoimiset poronomistajat tekevät kohtuullista tulosta. Poronlihan tuottajahinta on noussut, mikä parantaa perusporotalouden tulosta. Kokonaisuudessaan toiminta on taloudellisesti kohtuullisen hyvissä kantimissa ja tulevaisuus lupaa paljon, erityisesti porotuotteiden kasvavan kysynnän ja matkailun kasvun imussa", Ollila kertoo.