Ympäristö

Hallitusta neuvova Ilmastopaneeli vähentäisi nautojen ja sikojen määrää viidenneksellä ja rajoittaisi hakkuita

Ympäristö 09.11.2018

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret asukaslukuun nähden, joten "velvollisuutemme on toimia".


Pekka Fali
Ilmastopaneelin mukaan maatalouden päästöjä vähennetään helpoiten vähentämällä nautojen ja sikojen määrää.

Koko Suomen kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista vähentää noin 70 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Näin arvioi Ilmastopaneeli hankkeessaan Kuinka paljon ja kenen kanssa – päästöjen vähentämisen perspektiivit ja toimijat. Valtioneuvosto on nimittänyt ilmastotieteilijöistä koostuvan paneelin antamaan suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.

Ilmastopaneelin keinovalikoima sisältää rajoituksia niin metsien hakkuisiin kuin nautojen määräänkin.

EU valmistelee ilmastotavoitteita vuodelle 2050. Hallitustenvälinen IPCC-raportti on tuonut painetta ilmastotavoitteiden kiristämiseen.

”Suomi on ensi vuonna EU:n puheenjohtajamaa, joten Suomella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että kunnianhimoa nostetaan sekä EU:ssa että kansainvälisesti”, ilmastopaneelin Kuinka paljon ja kenen kanssa -hankkeesta vastaava Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi sanoo Ilmastopaneelin tiedotteessa.

Kuloveden mukaan Suomen täytyy toimia, sillä meillä on runsaasti teknologisia, rahallisia ja koulutuksellisia resursseja. Vaikka Suomen päästöt ovat maana pienet, kansalaista kohden päästöt ovat suuret.

”Iso hiilijalanjälki luo moraalista velvoitetta toimia. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, joten Suomella on myös oikeudellinen velvollisuus osallistua muiden mukana päästöjen vähentämiseen”, Kulovesi sanoo.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen arvioi, että Suomella on globaalisti ajateltuna velvollisuus leikata fossiiliset ja prosessiperäiset kasvihuonekaasupäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä sekä kasvattaa merkittävä hiilinielu. "Vuoden 2035 jälkeen Suomen päästöjen tulee olla negatiiviset."

Ilmastopaneelin mukaan tavoitteeksi pitäisi asettaa fossiilisten ja prosessiperäisten päästöjen vähentäminen noin 70 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

"Jäljelle jääneet päästöt ja nettonielu ovat viimeistään vuonna 2035 yhtä suuret. Metsien hakkuiden säätelyllä hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa etuajassa”, ilmastopanelisti ja Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä suunnittelee.

Sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöjä on mahdollista laskea jopa yli 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Ilmastopaneelin mukaan julkisen sähkön ja lämmöntuotannon päästöjen tiputus voisi yksin vastata 40 prosenttia koko päästövähennyksestä vuodesta 2016 vuoteen 2035. Määrällisesti vähennys ylittää 14 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Kotimaan liikenteen päästöistä on mahdollista leikata toiseksi eniten.

”Vuodesta 2016 vuoteen 2035 on hahmoteltu vähennettäväksi noin 9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia liikenteen päästöjä, mikä tarkoittaa runsaat 70 prosenttia pienempiä päästöjä kuin nyt”, Seppälä sanoo.

Maataloudessa tavoitteena on vähenemä tämän hetken 6,5 miljoonan tonnin päästöstä 4,7 miljoonan tonnin päästöön vuonna 2035.

Ilmastopaneeli laskee päästöjen hillinnässä paljon kuntien ja laajemman alueellisen yhteistyön varaan.

Näin päästöjä saadaan vähennettyä 70 prosenttia:

Kivihiilen ja turpeen käyttö sähkön sekä kaukolämmön tuotannossa lopetetaan vuoteen 2030 mennessä.

Yhteiskunnan energiankäyttö tehostuu 20 prosenttia vuosina 2016–2035 digitalisaation ja kiertotalouden vauhdittamana.

Tuuli- ja aurinkovoimaa, lämpöpumppuja sekä bioenergiaa lisätään merkittävästi. Ydinvoimaa on nykyisten laitosten ja Olkiluoto 3:n tuotannon verran. Älykkäät sähkö- ja kaukolämpöverkot sekä lämmön- ja sähkönvarastointi otetaan laajasti käyttöön.

Kotimaan liikenteen energiatehokkuutta tehostetaan. Jo vuonna 2030 Suomessa tulisi olla 850 000 sähköautoa.

Maataloussektorin suurimmat päästövähennykset saadaan aikaan sillä, että vuonna 2035 Suomessa on 25 prosenttia vähemmän nautoja ja sikoja. Orgaanisten maiden järjestelyllä saadaan ilokaasupäästöjä alas.

Lopputulokseen vaikuttavat etenkin tulevat hakkuut, metsän kasvun kehittyminen, metsänraivauksen pysäyttäminen ja keinot hillitä orgaanisten maiden päästöjä.