Ympäristö

Ilmastokokouksen isäntämaan Puolan hiilivoimalat tupruttelevat jättipäästöjä

Ympäristö 27.11.2018

Kansalaisjärjestöt vaativat Suomea lisäämään ilmastorahoitustaan 200 miljoonalla eurolla.


Markku Vuorikari
Yli puolet EU:n hiilestä ja hiilidioksidipäästöistä on peräisin Puolasta ja Saksasta. Kuva on Suomesta.

Kansalaisjärjestöt kokevat, että Katowicen ilmastokokouksen epävirallinen teema on kivihiili. Kokous pidetään Sleesian hiilikaivosalueella Puolassa, joka nojaa vahvasti hiiliteollisuuteen.

Greenpeacen ilmastopoliittinen neuvonantaja Kaisa Kosonen huomauttaa, että yli puolet EU:n hiilestä ja päästöistä on peräisin Puolasta ja Saksasta.

Ympäristöjärjestöjen (WWF, CAN, EEB ja HEAL) listauksen vuodelta 2015 mukaan Euroopan suuripäästöisin voimala on puolalainen Belchatówin ruskohiilivoimala, jonka hiilidioksidipäästöt vuonna 2013 olivat 37 miljoonaa tonnia.

Kososen mukaan Puola yrittää viherpestä itseään kiinnittämällä huomiota muun muassa sähköautoihin ja metsiin. Tietoisuus hiilen kuormittavuudesta ja terveyshaitoista on kuitenkin kasvanut maailmanlaajuisesti.

"Puola venkoilee hiilivoimansa kanssa ja on yhdessä Suomen kanssa yrittänyt vesittää metsien roolia ilmaston viilentäjänä. Kuitenkin kokonaiskuvassa tuuli- ja aurinkoenergia ottavat sielläkin valtaa ja hiilinielujen vahvistaminen aletaan ymmärtää hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkimainingeissa globaalisti", sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Ympäristö- ja kansalaisjärjestöt järjestivät tiistaina Helsingissä tiedotustilaisuuden odotuksistaan ilmastokokouksen suhteen.

Kaisa Kosonen nimeää ilmastokokouksen avainpelaajiksi Kiinan, Intian ja Etelä-Afrikan, jotka ovat riippuvaisia kivihiilestä mutta tavoittelevat mittavia päästövähennyksiä ja uusiutuvaa energiaa. Yllättävä fossiilisessa energiassa jumittaja on Kanada.

Ilmastotavoitteiden jarruina toimivat muun muassa Yhdysvallat, Venäjä ja Australia.

Kosonen arvioi, että maailmantalouden kehitys uusiutuvaa energiaa suosivaksi voi kuitenkin kääntää jarrujenkin päät. Yritysmaailman rooli ilmastotavoitteiden edistämisessä on merkittävä.

Kansalaisjärjestöjen vaatimukset EU:lle ja Suomelle

Suomen ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat laatineet vaatimuslistan Katowicen ilmastokokouksesta varten. Jotta maapallon lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen, EU:n ja Suomen tulevana puheenjohtajamaana pitäisi:

1. Sitoutua kiristämään tavoitteitaan vuodelle 2030 ja tunnustaa historiallinen vastuunsa ilmaston lämpenemisestä.

2. Neuvotella vahva maailmanlaajuinen päätös kansallisten tavoitteiden päivittämisestä vuoteen 2020 mennessä.

3. Neuvotella Pariisin sopimukselle reilut toimeenpanosäännöt, jotka vahvistavat eri osapuolten luottoa siihen, että luvattu myös tapahtuu.

4. Kantaa vastuunsa ilmastorahoituksen riittävyydestä ja ennakoitavuudesta. Suomen pitäisi nostaa lahjamuotoinen ilmastorahoituksensa 200 miljoonaan euroon.

5. Edistää haavoittuville maille elintärkeitä asioita, kuten sopeutumisohjelmia sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen käsittelyä.

6. Rakentaa ratkaisukeskeistä ilmastodiplomatiaa, joka uskaltaa esimerkkinä muille tarttua myös EU:n kipukohtiin, kuten päästökaupan ilmaisjakoon, metsäkysymyksiin ja autoteollisuuteen.

Vaatimuslistan ovat tehneet Fingo, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Plan international Suomi, Protect Our Winters Finland, Maan ystävät, Greenpeace, WWF Suomi.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT