Erotusta varten porot kootaan kirnuun.
Ympäristö

Video: Poroaidalla on kysymys elämästä ja kuolemasta

Ympäristö

Video: Poroaidalla on kysymys elämästä ja kuolemasta

Ympäristö 02.12.2018

Kotiteurastettu liha on monen mielestä parempaa kuin teurastamolla käynyt.

Tänä vuonna poroerotuksessa ei pölise lumi vaan hiekka. Pysyvää lunta ei vielä viime viikolla ollut satanut Enontekiön kunnassa sijaitsevan Näkkälän paliskunnan laidunmaille. Erotuksessa oli helpompi liikkua mönkijällä kuin kelkalla ja järvien ylittäminen on edelleen riskialtista puuhaa.

Eloporoiksi valitaan porot, joilla on parhaimmat mahdollisuudet selvitä talven yli kevääseen.

Lumettomuudesta huolimatta porotokat on saatu koottua yhteen ja porot on ajettu mönkijöillä Näkkälän tokkakunnan poroaidalle. Tänä iltana päätetään taas elämästä ja kuolemasta, kun porot erotellaan pyöreästä aitauksesta eli kirnusta konttoreiksi kutsuttuihin puisiin aitauksiin.

”Eloporoiksi, jotka lasketaan takaisin luontoon, valitaan porot, joilla on parhaimmat mahdollisuudet selvitä talven yli kevääseen. Se on tavallaan porotokan jalostamista”, Näkkälän paliskunnan poroisäntä Hannu Ranta kertoo.

Hyvä turkki, yleiskunto ja vahvat sarvet ovat terveen poron merkit. Vahvasarvinen vaadin pystyy puolustamaan paremmin jälkeläisiään.

Vanhempia vaatimia ja osa keväällä syntyneistä vasoista erotellaan ”myyntikonttoriin”, josta rekka-auto tulee noutamaan ne lihanjalostukseen heti, kun erotus on päättynyt. Toisista saadaan niestaa eli syömäporoja omaan käyttöön, ja muutamista poroista koulutetaan ajohärkiä turismityöhön. Loput jäävät jatkamaan sukua.

”On se välillä kova paikka päättää vanhan vaatimen päivät, kun tietää millaista työtä se on tehnyt”, poronhoitaja Jouni Näkkälä toteaa.

Kotiteurastettu liha on monen mielestä parempaa kuin teurastamolla käynyt. Toiveissa olisi mahdollisuus myydä liha elintarvikkeeksi suoraan kotiteurastuksesta. Tällä hetkellä porotilat saavat myydä leimaamatonta lihaa ulos suoramyyntinä, mutta toimintaa ei saa markkinoida.

Jouna ja Nilsuule Näkkälän tokasta löytyy komeasarvinen hirvas. ”Se on varmaan syönyt hyvin", Jouna naurahtaa.

Poroerotus kokoaa koko kylän yhteen. Näkkälässä harjoitetaan perinteistä saamelaista tunturiporonhoitoa, joka vaatii yhteisöllisyyttä.

Poroja paimennetaan talvisin joka päivä. Paimennus auttaa pitämään pedot paremmin loitolla ja estää poroelojen eli laumojen sekoittumisen. Poro­elon lähellä vietetään myös öitä, joko kämpällä tai kelkan perässä vedettävässä mökissä.

”Tämä homma perustuu yhteisöllisyyteen ja luottamukseen. Pidämme päivittäin yhteyttä tokkakunnan poronhoitajien kanssa ja sovimme tehtävistä töistä”, poroisäntä Hannu Ranta kertoo.

Palkisilla ja metsässä porojen perässä liikkuminen on Näkkälässä pääosin miesten hommia. Poroja omistavat kuitenkin perhekunnat ja lapset saavat jo pienenä oman poromerkkinsä. Ammatti kulkee suvussa ja koko perhe on osallisena poronhoidossa. Etenkin erotusaikaan käsipareille on tarvetta.

Näkkälässä Lea Sieppi toimii lukijana poroerotuksessa. Hän kirjaa ylös porojen määrät.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT