Ympäristö

Kuivuus leikkasi Suomen ravinnepäästöjä – silti Suomenlahdella on runsaasti fosforia ja kylmän veden sinilevää

Ympäristö 11.01.2019

Tavallista lämpimämpi syys-joulukuu ja Itämeren pääaltaan ravinteet ovat villinneet sinileviä.


Seppo Knuuttila/Syke
Aphanizomenon-sinilevä pystyy muodostamaan kukintoja jään alla.

Suomesta Suomenlahteen valunut fosforikuorma jäi viime vuonna kuivuudesta johtuen lähes neljänneksen pienemmäksi kuin edellisvuonna. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo, että ravinnevaluma oli jakson 1991–2018 matalimpia.

Suomenlahden fosforipitoisuudet olivat kuitenkin korkeat, mikä villitsi sinileviä. Vedenlaatua heikensi Itämeren pääaltaalta tullut hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi.

Syksyn aikana Suomen ympäristökeskukseen tuli tavallista enemmän ilmoituksia myöhäisistä sinileväkukinnoista. Niiden kasvua edisti normaalia lämpimämpi merivesi.

Syys-marraskuu oli 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Joulukuussakin oli keskimääräistä lämpimämpää.

Nyt Suomenlahdella on havaittu viileässä vedessä viihtyvää sinilevää. Aphanizomenon-sinilevä pystyy muodostamaan kukintoja jopa jään alla. Sinivihreäksi värjäytyneestä jäästä on tullut tammikuun alkupuolella tutkijoille useita ilmoituksia. Aiemmat havainnot talvisesta sinilevästä Suomenlahdella on tehty vuosina 2012 ja 2000-luvun alussa.

"Kuolevista sinilevä- eli syanobakteerisoluista vapautuva yhteyttämispigmentti, fykosyaniini, voi värjätä vettä, rantaa ja jäätä turkoosin sinertäväksi. Parempikuntoiset sinileväsolut ovat väriltään vihreitä. Lumisade on jo todennäköisesti peittänyt alleen valtaosan jäärailoissa alkuviikosta hyvin näkyvillä olleista sinileväesiintymistä", kertoo Syken tutkija Sirpa Lehtinen.

Parhaillaan kukkiva sinilevä esiintyy runsaimpana kuitenkin heinä-elokuun vaihteessa yhdessä maksamyrkyllisen Nodularia spumigena -sinilevälajin kanssa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT