Ympäristö

Kuinka lajien uhanalaistuminen pysäytetään? Luontojärjestöt ja MTK toivovat lisää rahaa suojeluohjelmiin

Ympäristö 08.03.2019

Metsähallitus aikoo lisätä lahopuuta metsissään.


Heikki Willamo
Lahoamaan jätetyt järeät puut ovat yksi parhaita keinoja edistää metsän monimuotoisuutta.

Ympäristöministeriön tänään julkistaman Suomen lajien uhanalaisuus 2019 -tutkimuksen tietojen mukaan 11,9 prosenttia Suomen lajeista on uhanalaisia ja yhdeksän prosenttia silmälläpidettäviä.

Luonnonsuojeluliitto vaatii luonnonsuojeluun seuraavalta hallitukselta lisää rahaa uhanalaistumisen pysäyttämiseksi.

”Luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi seuraavan hallituksen tulee lisätä luonnonsuojelun rahoitusta. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt 100 miljoonaa vuodessa lisää luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen”, sanoo liiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Lajien uhanalaistuminen on jatkunut kymmenen vuotta sitten julkaistun edellisen selvityksen jälkeen.

Viimeksi 10,5 prosenttia lajeista oli uhanalaisia, nyt jo 11,9 prosenttia. 461 lajilla tilanne huonontunut ja parantunut vain 263 lajilla. Etelä-Suomen uhanalaisuustilanne on Pohjois-Suomea selvästi huonompi.

Viime vuonna julkaistun luontotyyppien uhanalaisuusselvityksen mukaan Suomen kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia ja metsäluontotyypeistäkin 76 prosenttia.

Tämä näkyy myös lajien uhanalaisuudessa, sillä metsien ja perinnebiotooppien lajeilla menee kaikista huonoiten.

Metsäluonnon muutokset ovat 733 lajilla ensisijainen uhanalaisuuden syy ja avointen elinympäristöjen sulkeutuminen 639 lajilla.

“Pääsyy uhanalaistumiseen on nykyisen biotalouden kestämättömyys. Suomalaista metsätaloutta markkinoidaan kestävyydellä, mutta selvitys osoittaa muuta”, Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen kommentoi.

WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder on samoilla linjoilla.

"Hallitus on muun muassa heikentänyt ympäristöhallintoa ja leikannut luonnonsuojelun rahoitusta. Esimerkiksi luonnonsuojelualueiden hankintaan on varattu nyt alle 30 miljoonaa euroa vuodessa, kun ympäristölle haitallisiin tukiin käytetään kolme miljardia euroa", Rohweder kuvailee.

”Vaalit ovat ovella, ja keväällä valittavien kansanedustajien harteille kaatuu iso vastuu. Heiltä on löydyttävä selkärankaa pysäyttää luonnon köyhtyminen.”

Myös MTK on huolestunut tilanteesta.

"Metso-ohjelma on ollut toimiva metsäisten elinympäristöjen suojelun väline, joten sitä on jatkettava ja sen rahoitus on turvattava. Sen rinnalle on kehitettävä vastaava vapaaehtoisuuteen ja oikeudenmukaiseen korvaukseen perustuva toimintaohjelma suoluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi", ympäristöjohtaja Liisa Pietola huomauttaa.

"Myös perinnebiotooppien hoitoon on oltava riittävät kannustimet."

Metsähallitus haluaa entisestään parantaa lajien ja luontotyyppien tilaa sekä suojelualueilla että taloudellisen toiminnan piiriin kuuluvilla alueilla.

”Arviointi eliölajien uhanalaisuuden tilasta on erittäin huolestuttava. Otamme viestin vakavasti”, Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen kertoo.

Arvioinnin mukaan lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi metsäelinympäristöjen muutokset. Valtion monikäyttömetsissä monimuotoisuuteen panostetaan vuosittain yli 40 miljoonaa euroa jättämällä lajien kannalta arvokkaimmat alueet metsätaloustoimien ulkopuolelle.

Lisäksi Metsähallitus tehostaa monimuotoisuuden turvaamista uusilla ympäristöohjeillaan.

”Lahopuun lisäämiseksi säästetään hakkuissa kaikki kuollut puu – noin 50 000 kuutiometriä vuodessa – joka aiemmin korjattiin energiapuuksi”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoo.

Arvioinnin mukaan toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu. Esimerkiksi suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsien lisäksi perinneympäristöissä.

"Tässä tärkeää on yhteistyö maataloustuottajien kanssa, jotta karjan ja lampaiden laidunnuksella saadaan hoidettua uhanalaisia perinneympäristöjä", Hyttinen painottaa.

"Olennaista on myös lisätä hoidettavien perinneympäristöjen alaa raivaamalla auki arvokkaita, umpeen kasvamassa olevia kohteita."

Lue lisää:

Suomen selkärankaisista uhanalaisia noin kolmannes – merkittävin syy metsäelinympäristöjen muutokset

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT