Ympäristö

Biokaasuakin tehtiin jo ennen sotia – Suomi kulkee yhä edellä jätevesien puhdistuksessa

Ympäristö 27.10.2016

Videolla HSY:n Mari Heinonen kertoo, paljonko jäteveden mukana tulleita haitta-aineita päätyy takaisin luontoon.


Jarkko Sirkiä
Suomalaisten vesijalanjälki vuotaa. Syynä siihen ovat ensisijaisesti tuontituotteet, mutta valumaa aiheuttavat myös suomalaisten yritysten liiketoiminta ulkomailla ja kansalaisten matkailu.

Jäteveden puhdistuksessa lietteen bioenergia on tärkeässä roolissa niin toiminnan taloudellisuuden kuin sen ympäristön kuormituksen kannalta.

Pääkaupunkiseudulla toimiva ympäristöhuollon kuntayhtymä HSY pyörittää Lahden moottoritien varressa Helsingin Viikinmäessä jätevedenpuhdistamoa, joka on lajissaan Pohjoismaiden suurin.

Laitos saa kaiken käyttölämpönsä jätevesilietteen bioenergiasta ja muusta energian talteenotosta vedenkäsittelyn eri vaiheissa. Sähköstäkin yli 80 prosenttia on jo peräisin biokaasutuksesta ja muista talteenoton muodoista, kertoo jätevedenpuhdistusosaston vs. johtaja Mari Heinonen.

"Aina kun investoidaan, mietitään myös energiatehokkuutta."

Sekä Viikinmäessä että Espoon Suomenojalla HSY:n toisella puhdistamolla jäteveden liete mädätetään biokaasuksi. Suomenojalta syntyvä biokaasu myydään kokonaan Gasumin verkkoon. Viikinmäen taas käytetään omassa tuotannossa.

Tuorein parannus energian hyötysuhteeseen oli vanhojen kaasumoottorien vaiheittain tehty vaihto tehokkaampiin. Nyt pakokaasun hukkalämpöä saadaan muutettua sähköksi laitoksen käyttöön.

Sähköntuotannon omavaraisuutta nostavat myös aurinkopaneelit, jotka asennettiin Viikinmäen laitosten katolle alkuvuoden aikana. Ne kuuluvat toistaiseksi pinta-alaltaan suurimpiin Suomessa rakennettuihin, koska sopivaa etelänpuoleista kattopinta-alaa on riittämiin - siitä huolimatta, että suurin osa laitoksesta sijaitsee kallion alla.

Mari Heinonen kertoo mielenkiintoisia asioita suomalaisen jätevedenpuhdistuksen alusta. Töölönlahti oli kasvavan Helsingin kainalossa muuttunut vihermössöksi jo 1900-luvun alussa.

Keskustassa toimi tällöin muun muassa sokeritehdas, iso panimo sekä useita leipomoita, jotka laskivat asutuksen lisäksi jätevetensä sisälahteen ja meren rannoille.

"Olemme olleet jätevesien puhdistamisessa edistyksellisiä koko maailman mittakaavassa jo silloin", Heinonen sanoo.

Ensimmäinen puhdistamo perustettiin Helsingissä Alppilaan vuonna 1910 ja toinen Savilaan 1915. Myös Lahdessa ensimmäinen puhdistamo aloitti toimintansa vuonna 1910.

Parhaimmillaan vedenpuhdistamoita oli 11.

Helsingin ensimmäisessä aktiivilietepuhdistamossa Kyläsaaressa mädätettiin sivutuotteena syntynyttä lietettä 1930-luvun alussa. Näin saatu biokaasu hyödynnettiin kaupunkikaasuna. Pian käyttöön otettiin kaasumoottoreita sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Sotien aikana biokaasua ohjattiin myös liikennekäyttöön, Heinonen kertoo.

"Biokaasun tuotanto osana jätevesilietteen käsittelyä on siis hyvä vanha keksintö. Se on vain ikään kuin keksitty uudelleen viime vuosina", hän toteaa.

Jätevesilietteen mädätyksessä lämpö on keskeinen tekijä. Jotta bakteerit voivat tehdä työnsä, ne tarvitsevat tasaisen 37 asteen lämmön ympäri vuoden.

Varsinaisessa jäteveden puhdistuksessa veden lämpö vaihtelee vuodenajan mukaan, mutta biologisessa puhdistuksessakin lämpö on eduksi.

Tasaiset prosessitilojen lämpöolot ovat kaupunkisuunnittelun lisäksi syitä sille, miksi Viikinmäen samoin kuin Blominmäkeen Espooseen vuonna 2020 valmistuva suurpuhdistamo sijaitsevat maan alla kalliossa. Viikinmäen laitoksen pinta-ala on yhteensä 14 hehtaaria.

Puhdistettu vesi on laitokselta poistuessa 10—18 -asteista. Helsingin Energia ottaa siitä vielä talteen lämpöä purkutunnelista Viikinmäen puhdistamon ulkopuolella ja Fortum tekee saman Suomenojan puhdistamolla.

Vastaava lämmön talteenotto on Heinosen mukaan käytössä maailmalla vain Turun ja Tukholman jätevedenpuhdistamoilla.

Ulkomaisia vieraita käy Viikinmäessä harvase viikko. Energiankäytöstä ja biokaasutuksesta keskustellaan Mari Heinosen mukaan aina. MT:n keskiviikkona ilmestyvä juhlalehti kertoo lisää suomalaisesta vesiosaamisesta.

Videolla Mari Heinonen vastaa usein mieltä askarruttaviin kysymyksiin jätevedessä olevien ravinteiden ja haitta-aineiden poistamisesta.

Lue lisää:

Jäteveden käsittelyn teknologia ja biokaasutus kiinnostivat Suomessa vierailleita vietnamilaisyrityksiä

HSY kehittää ratkaisua fosforin talteenottamiseksi jätevedestä