Ympäristö

Kasvanut susikanta moninkertaisti petoaitahakemusten määrän Salon seudulla

Ympäristö 28.08.2016

Hakemuksia on tullut tyypillisesti 2–5 vuodessa Varsinais-Suomessa, tänä vuonna luku on tässä vaiheessa vuotta jo 15.


Jyrki Johannes Tervo
Luonto-Liiton Venla Karttunen ja Terhi Väyrynen (vas.) osallistuivat toukokuussa Sievissä petoaidan pystytystalkoisiin.

"Jottain tarttis tehrä. Tästä lähtökohdasta moni tuotanto- ja kotieläintilan omistaja on tämän vuoden aikana pystyttänyt petoaidan ja hankkinut lisää tietoa susilta suojautumisesta Salon seudulla", kertoo SusiAita-hankkeen koordinaattori Antti Rinne.

SusiAita-hankkeelle on ollut selkeä tilaus.

"Varsinais-Suomen kasvanut susikanta on aiheuttanut eläintiloilla huolta. Eläinten laidunnusolosuhteita on haluttu parantaa ja saada sillä tavalla parempi mielenrauha", kuvailee Rinne.

Varsinais-Suomessa susia on arviolta 25–30 yksilöä ja useita lisääntyviä laumoja. Vuoden 2015 keväällä Salon ja Raaseporin rajalle muodostui Salon seudun ensimmäinen susireviiri.

Salon seudulla on lampureita, joilla on satoja eläimiä. Aidattavat alueet ovat laajoja ja eniten keskustelua ja huolta petoaidoissa herättääkin hoitotoimenpiteet.

Rinne kertoo, että ideoita niittämistyön vähentämiseksi ja välttämiseksi on koetettu keksiä.

"Teoriatiedolla on oma paikkansa, mutta aitojen käytännön kokemusten jakaminen on erityisen tärkeää", painottaa Rinne.

Jos eläintilalle halutaan petoaita, hakemus osoitetaan alueen riistakeskukselle. Aidan pystytys ja hoitotyöt on tehtävä itse. Aidan kustantaa maa- ja metsätalousministeriö ja siitä tehdään viiden vuoden vuokrasopimus, jonka jälkeen se jää vuokraajalle.

Rinteen mukaan hakemusten määrä on moninkertaistunut kuluvan vuoden aikana.

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri käynnisti SusiAita-hankkeen toukokuussa, hanke jatkuu vuoden loppuun saakka. Susiasiaa käsitellään hankkeen aikana monista eri lähtökohdista.

Neuvotaan petoaita-asioissa ja metsästyskoirien suojaamisessa, kerrotaan laumanvartijakoirien käytöstä sekä käydään läpi maakunnan susi- ja susivahinkotilannetta, luettelee Rinne. Infotilaisuuksiin ja näytöksiin on kesän aikana osallistunut noin sata henkeä.

Youtubesta löytyy videoita, joissa kerrotaan seikkaperäisesti muun muassa mistä voi hakea apua petoaitojen pystyttämiseen, esitellään aidan rakentamista sekä riistakameroiden hyödyntämistä laidunten valvonnassa.

Luonnonsuojelupiirin lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi. Hanke saa rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta vuosille 2014–2020 Ykkösakseli ry:n kautta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT