Ympäristö

Kotimainen naudanliha ei ole mikään ilmastopeikko

Ympäristö 16.01.2012

Ympäristökeskustelussa korostetaan jatkuvasti, että kuluttajien pitäisi vähentää naudanlihan syöntiä. Pikemminkin pitäisi katsoa, mistä liha on peräisin ja suosia kotimaista, sanovat ruotsalaisasiantuntijat.


Eetu Sillanpää
Lehmät jaloittelemassa talvella

Maailman kotieläintuotannon synniksi lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä peräti kolmannes syntyy siitä, että Etelä-Amerikassa raivataan sademetsiä karjankasvatuksen tieltä, neljä asiantuntijaa muistuttaa kirjoituksessaan Sydsvenskan-lehdessä.

Pohjoinen naudanlihan tuotanto ei suoraan syyllisty sademetsätuhoihin. Tosin tutkijat eivät mainitse, että Pohjolaan tuodaan eteläamerikkalaista soijaa rehuksi. Sen viljelyä varten raivataan sademetsää.

Noin 65 prosenttia ruotsalaisesta naudanlihasta on peräisin lypsykarjatiloilta. Kun samasta karjasta saadaan sekä maitoa että lihaa, päästöt tuotettua elintarvikekiloa kohti ovat pienemmät.

Märehtijä on mestari muuttamaan karujen alueiden nurmikasvuston laadukkaaksi valkuaiseksi. Lisäksi nurmet pitävät maiseman avoimena ja viihtyisänä. Myöskään talousnäkökulmaa ei saa unohtaa.
 

Lypsylehmän lihalla

kevyt ympäristökuorma

Moni ruotsalaisargumenteista pätee hyvin myös Suomeen, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen toteaa.

”Meilläkin merkittävä osa lihasta tulee maidon tuotannosta. Silloin lihan ympäristörasitus on pieni, koska pääosa elinkaarivaikutuksista kohdistuu maidontuotantoon.”

Hän korostaa, että karjatalous tuottaa ehdottomasti myös positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia sekä ihmisten arvostamaa maaseutumaisemaa.

Kansantalouden kannalta kotimaisen tuotannon syrjäytymisella on haitallinen vaikutus, ja siksi kotimainen liha on ulkomaista parempi valinta.

Lue alkuperäinen kirjoitus täältä:

http://www.sydsvenskan.se