Ympäristö

Väitös: Myyrät, sopulit ja porot kuluttavat tunturien kasvillisuutta myös muutoin kuin syömällä

Jyrsijät katkovat hidaskasvuisia varpuja raivatessaan kulkuväyliä lumihankeen ja etsiessään ravintoa.
Kari Salonen
Tundravyöhykkeen ja tunturien kasvillisuus on herkkää. Eläimet kuluttavat sitä laiduntaessaan ja liikkuessaan.

Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus avaa myyrien, sopulien ja porojen voimakkaita vaikutuksia herkkään tunturiluontoon.

Eläimet kuluttavat kasvillisuutta paitsi laiduntamalla, myös tallaamalla ja katkomalla varpuja. Siten eläinlaumat voivat heikentää myös ravinnoksi kelpaamattomien kasvien esiintymiä sekä tiivistää maaperää.

FM Maria Tuomi huomasi väitöstutkimuksessaan, että populaatiohuippujen aikana myyrät ja sopulit voivat katkoa ja hävittää valtaosan kasvillisuudesta maisematasolla. Erityisesti hidaskasvuiset varvut kärsivät, kun jyrsijät katkovat niitä raivatessaan kulkuväyliä lumihankeen ja etsiessään ravintoa.

Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että ainavihantien varpujen, etenkin variksenmarjan, katkominen voi toistuessaan johtaa suuriin muutoksiin kasvien ja maaperän vuorovaikutuksessa sekä ravinteiden kierrossa. Ruohovartiset kasvit runsastuvat, maaperän ravinteisuus kasvaa ja karikkeen mikrobien toiminta nopeutuu.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin myös uusi tehokas ja eettinen menetelmä pienjyrsijäpopulaatioiden tutkimiseen. Lajien tunnistus voidaan tehdä papanoista.

Väitöskirjassa valotetaan myös suurten laiduntajien tallauksen roolia tuntureiden maaperään. Kirjallisuuskatsauksen mukaan tallaus voi vaikuttaa maaperän rakenteeseen, hajottajaeliöstöön, mikroilmastoon sekä ravinteiden ja hiilen kiertoon.

Väitöskirja (Linking community dynamics with ecosystem processes in tundra - Conceptual, empirical and methodological approaches) tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 28.2. kello 12.

Lue lisää