Ympäristö

Eteläiset lintulajit siirtyvät kohti pohjoista – pohjoiset lajit joutuvat vetäytymään

Suomessa yleistyvät lintulajit saattavat harvinaistua jossain muualla. Kirjan tekijät kehottavat pitämään silmällä kokonaiskuvaa.
Markku Vuorikari
Sinisorsa on niin sanottu yleislaji, joka selviää hyvin myös ilmastonmuutoksen muuttaessa sen elinympäristöä.

Ilmastonmuutos on vaikuttanut voimakkaasti lintujen levinneisyyteen Suomessa, ilmenee tuoreesta kirjasta. Mari Pihlajaniemen, Heikki Erikssonin ja Aleksi Lehikoisen kirja Linnut ja ilmasto  –  matka muuttuvaan luontoon kartoittaa muutoksia, joiden keskelle linnut ovat joutuneet.

Karkeasti ottaen pohjoiset lajit ovat kärsineet ja eteläiset lajit hyötyneet ilmastonmuutoksesta. Suomen lintulajit ovat kirjan mukaan siirtyneet 1970- ja 2010 -lukujen välissä keskimäärin 37 kilometriä pohjoiseen ja koilliseen.

"Suomeen on levinnyt viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana useita uusia lintulajeja ja toisaalta pohjoiset lajit ovat uhanalaistuneet ja vetäytyneet yhä kauemmas pohjoiseen. Myös esimerkiksi kevät- ja syysmuuton sekä pesinnän ajankohdat ovat muuttuneet nopeasti", Lehikoinen kertoo.

Pihlajaniemen mukaan tunturilajien aikaisemminkin jo rajallinen elinala kutistuu koko ajan. Toiset kärsijät ovat pohjoisia metsä- ja suolajeja. Esimerkiksi järripeipot ovat olleet pohjoisten metsien valtalaji, mutta ne ovat vähentyneet vauhdikkaasti Metsä-Lapissa ja muutenkin Suomen pohjoisosissa.

Teeren ja metson levinneisyysalueen painopiste on siirtynyt kohti pohjoista. Metso on jo harvinaistunut eteläisessä Suomessa. Pihlajaniemi kertoo, että teeren on havaittu pesivän aiempaa aikaisemmin keväiden aikaistuttua. Se merkitsee sitä, että poikaset kuoriutuvat kylmempään säähän, jolloin poikasten kuolleisuus kasvaa.

"Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka monimutkaisia ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat."

Aiempaa lämpimämmät talvet ja keväät ovat mahdollistaneet monille lintulajeille talvehdinnan Suomessa. Lehikoisen mukaan tällainen on esimerkiksi peukaloinen, joka talvehtii jo varsin runsaana Lounais-Suomessa. Myös vesilinnuissa on aiempaa enemmän talvehtijoita.

"Aikaisemmin meillä oli hyvin pieniä määriä vaikka tukkasotkia ja telkkiä talvehtimassa, kun meri oli pääasiassa jäässä. Nyt kun jääpeite on harvinaisempaa ja hyvin harvoin kattaa enää lounaissaaristoa, monien vesilintujen määrä on kasvanut hyvin voimakkaasti", Lehikoinen kertoo.

Kokonaan uusi Suomessa pesivä laji on esimerkiksi ruokosirkkalintu. Harmaahaikara pesi Suomessa jo 1960–70-luvuilla, mutta on sittemmin runsastunut selvästi. Tulokkaat ovat Pihlajaniemen mukaan useimmiten ruovikoiden tai rehevien kosteikoiden lajeja. Niitä auttaa ilmastonmuutoksen lisäksi vesistöjen rehevöityminen.

Lehikoinen painottaa, ettei kannata keskittyä pelkästään omaan paikalliseen näkökulmaan, vaan näkökulman on oltava laajempi. Esimerkiksi Suomeen leviävät lintulajit näyttävät runsastuvan, mutta levinneisyysalueen eteläreunassa ne saattavat olla pulassa.

"Tilanne voi olla Suomessa hyvin erityyppinen kuin mitä se on Euroopan mittakaavassa", Lehikoinen sanoo.

Muuttolinnuilla niiden esiintymiseen Suomessa vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen vaikutukset niiden talvehtimisalueilla. Saharan eteläpuolella kuivuudet ovat käyneet entistä yleisemmäksi. Pihlajaniemi ottaa esimerkiksi suokukon harventumisen talvehtimisalueen vaikutuksesta.

"Suokukko on taantunut meillä hurjaa vauhtia. Kanta on supistunut 90 prosenttia 30 vuodessa", hän kertoo.

Hänen mukaansa on sellaisiakin esimerkkejä, että lintujen talvehtimisalueet ovat muuttuneet. Linnut eivät pysty talvehtimaan aiemmilla talvehtimisalueillaan ja ne joutuvat muuttamaan nykyään entistä pidemmälle.

Entä mitkä lajit pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutokseen? Pihlajaniemi arvioi, että paras tilanne on niin sanotuilla yleislajeilla, jotka pärjäävät monenlaisissa ympäristöissä, syövät monenlaista ravintoa ja joiden levinneisyys on Euroopassakin laajeneva.

Yleislaji on esimerkiksi sinisorsa, joka voi mutustella pullaa puistossa ihmisten keskellä tai lentää villinä järvillä ja merellä. Mustarastas on toinen yleislaji.

Lue lisää