Ympäristö

"Naakat johtavat tilannetta 9–0" – riistakeskus ei antanut lupaa hävittää naakkayhdyskuntaa

Kymmenien lintujen naakkaparvi on vallannut Uudentalon tilan piharakennukset. Pesät tukkivat hormit ja uloste sotkee paikat.
Johannes Tervo
Naakka kuuluu varislintuihin. Suomessa arvioidaan pesivän noin 80 000–130 000 naakkaparia.

Jopa viidenkymmenen naakan yhdyskunta on aiheuttanut Seppo Monton Uudentalon tilalla Jämijärvellä harmia jo vuosikymmeniä.

Hän haki viime vuoden maaliskuussa Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa naakkojen ampumiseksi 25.3. ja 31.7. välisenä aikana. Naakka on rauhoitettu koko maassa 10.3.–31.7.

Riistakeskus ei myöntänyt lupaa. Keskuksen mukaan naakkavahinkojen estämiseksi on käytettävissä muita tyydyttäviä ratkaisua [kuin metsästys].

Monton mielestä naakkoja pitää vähentää ennen kuin pesintä alkaa. Muuten parvi kasvaa kasvamistaan ja palaa seuraavana vuonna entistä suurempana.

Naakat tukkivat pesillään ja ulosteillaan savupiippuja ja savuhormeja. Uloste myös sotkee paikkoja, mitä Monto pitää salmonellariskinä.

Lisäksi äänekäs yhdyskunta aiheuttaa häiritsevää melua.

"Naakat johtavat tilannetta 9–0", Monta sanoo.

Kielteisen päätöksen perusteluissa todetaan, että Monton hakemuksessa kuvatut ongelmat eivät täytä metsästyslaissa säädettyjä rauhoituksesta poikkeamisen kriteereitä.

Riistakeskuksen päätöksen mukaan naakat aiheuttavat vahinkoa omaisuudelle, jota ei sellaisenaan mainita metsästyslaissa perusteena rahoituksesta poikkeamiselle.

"Kaikilla lajeilla on sijansa Suomen luonnossa mutta liika on liikaa", Monto sanoo.

"Tuntuu, että meidän maaseudun asukkaiden asumisviihtyisyydellä ei ole mitään merkitystä."

Metsästyslaissa mainitaan yhdeksi suojelusta poikkeamisen perusteeksi yleisen turvallisuuden turvaaminen.

Savuhormeja tukkivat naakanpesät voisivat täyttää tämän kriteerin.

Riistakeskuksen päätöksen mukaan lintujen pesiminen hormeissa voidaan estää tukkimalla hormien suuaukot riittävän tiheällä ja vahvalla verkolla.

Naakkojen kulkureitit riistakeskus kehottaa tukkimaan.

Monton mukaan piippujen päitä on koitettu peittää verkoilla, joiden päällä on tiilet painoina.

Rakennuksia puolestaan on mahdoton suojata niin hyvin, etteivätkö naakat pääsisi esimerkiksi räystäiden alle pesänrakennuspuuhin.

Monton tapauksessa ei ole kyse metsästyslain tarkoittamasta uhkasta kansanterveydelle, riistakeskus perustelee päätöksessään.

"Vaikka ulosteet sotkevat paikkoja ja saattava aiheuttaa salmonellariskin, niin kyse on yksittäisen ja yksityisessä ja siten rajatussa käytössä olevan kohteen tapaus", riistakeskus toteaa

Uudentalon tilalla ei harjoiteta kotieläintaloutta.

Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana tehdään suurin osa rauhoittamattomia lintuja koskevista poikkeuslupapäätöksistä (MT 16.2.). Tilastojen perusteella rauhoittamattomia varislintuja koskevat poikkeuslupapäätökset ovat pääosin myönteisiä.

Lue myös:

Rauhoittamattomia varislintuja koskevat poikkeuslupapäätökset pääosin myönteisiä – luvan saaminen edellyttää kuitenkin kunnon perusteluita

Pesimärauhan turvaaminen

  • Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat:
  • – varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.–31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.–31.7. ja muualla maassa 10.3.–31.7.
  • – harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4.–31.7. ja muualla maassa 1.4.–31.7.
  • – korppi poronhoitoalueella 10.4.–31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden)
  • – harmaalokkikoloniat koko vuoden
  • – naakka: koko maassa 10.3.–31.7.

Lintujen poikkeuslupien hakeminen

  • Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat haetaan sähköisesti Oma riista -palvelusta. Hakemus jätetään yksityishenkilön näkymästä Luvat-valikosta.
  • Hakijan pitää selvittää muun muassa syyt, miksi vahinkoa ei voida estää muutoin kuin lintuja ampumalla.
  • Metsästyslain 41 §:ssä on lueteltu poikkeuslupaperusteet, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä.
  • Poikkeuslupa voidaan myöntää
  • 1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi;
  • 2) lentoturvallisuuden takaamiseksi;
  • 3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi;
  • 4) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai
  • 5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen. (Metsästyslaki 41 b §)

Lue lisää