Ympäristö

Hiitolanjoen patojen purkaminen alkaa pian: Hyötyjä ja haittoja selvitetään paitsi vaelluskalojen, myös alueen asukkaiden näkökulmasta

Tavoitteena on jalostaa vuosien ajan kerätyt tutkimustulokset suureksi kokonaiskuvaksi.
Terhi Torikka
Hiitolanjoen ennallistaminen on ainutlaatuinen hanke Suomen mittakaavassa.

Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää tänä vuonna monitieteisen tutkimuksen Hiitolanjoella Rautjärvellä.

Tutkimuksessa selvitetään vesistön ilmastopäästöjä ennen ja jälkeen patojen purun, ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sekä alueen asukkaiden kokemia haittoja ja hyötyjä vedenkorkeuden muuttuessa. Luken tutkimus tukee muuta Hiitolanjoella tehtävää patojen purkutöiden vaikutusten seurantaa, jota alueella tekee Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy.

Tutkimukset tukeutuvat suurelta osin jo tehtyyn kattavaan seurantaan. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy on tutkinut Hiitolanjoella joen vedenlaatua, kalastoa, pohjaeläimistöä ja sedimenttiä velvoiteperusteisesti vuosikymmenten ajan. Yritys on toteuttanut myös vesistöalueen Suomen puoleisilla osilla laajamittaisia sähkökalastuksia ja Kangaskoskella kutupesälaskentoja.

"Yhteistyössä jo vuosien ajan kerätyt tutkimustulokset saadaan jalostettua suureksi kokonaiskuvaksi. Nykytiedolla sekä ennallistamisen aikaisilla että kunnostamisen jälkeen kerätyllä tutkimustiedolla voidaan kriittisesti arvioida ennallistamisen onnistuneisuutta ja vaikutuksia", Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimuksen vastuututkija limnologi Mikael Kraft sanoo.

Suomessa Hiitolanjoella on edelläkävijän rooli pienten vesivoimaloiden purkuhankkeena.

"Ennallistamishanke on erittäin merkittävä maakunnallisesti ja ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa. On tärkeää dokumentoida ja tutkia ennallistamisprosessin vaikutuksia laaja-alaisesti yhteistyön voimin", Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen sanoo.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa tulevien padonpurkuhankkeiden tueksi. Vaelluskaladynamiikan tuntemuksen sekä yhteisön asenteiden, odotusten, hyötyjen ja haittojen kartoitustiedon avulla kehitetään valmiutta vastaavien uusien hankkeiden suunnitteluun.

Havaintoja metaanipäästöistä jalostetaan käytettäväksi muun muassa kansallisessa maankäytöstä koituvien metaanipäästöjen raportoinnissa.

Luken tutkimus sovitetaan osaksi muuta Hiitolanjoen tiedonkeruuta. Tutkimushankkeen ensivaiheessa mitataan joen metaanipäästöjä ja kootaan ja arvioidaan seurantatietoa.

"Mittaamme metaanipäästöjä jo tänä vuonna ennen patojen purkamisen aloittamista. Kokoamme ja arvioimme myös vuosikymmenien aikana Hiitolanjoelta kertynyttä seurantatietoa yhteistyössä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n kanssa", Luken tutkimusta johtava erikoistutkija Jukka Alm kertoo.

Tutkimuksessa kerätään tietoa siitä, millaista hyötyä ja haittaa joen vedenpinnan muutoksesta on jokivarren asukkaille. Taustatiedon keruu on jo alkanut, ja alueen asukkaita sekä toimijoita lähestytään kyselyin projektin edetessä.

"Vaellusreitin vapauduttua kalatutkijamme keskittyvät joelle muodostuviin vaelluskalojen kutupaikkoihin, poikasten elinympäristöihin ja lajiston monimuotoisuuden kehittymiseen", Alm kertoo.

Lue lisää