Ympäristö

Tänä vuonna talvi jäi Etelä-Suomessa haaveeksi mutta pakkasen purevuus on yltänyt -40 asteeseen mittaushistorian aikana koko maassa

Tänä talvena Etelä-Suomessa on tarvinnut sateenvarjoa enemmän kuin talvivaatteita. Aikaisempina vuosina kylmyyden ja tuulen yhteisvaikutus on yltynyt hyytäväksi koko maassa.
Jukka Pasonen

Tänä talvena kireät pakkaset ovat jääneet erityisesti Etelä-Suomessa haaveeksi. Pakkaspäiviä on ollut vain kourallinen ja välikausivaatteet ovat jääneet käyttöön pysyvästi.

Toisin on ollut aikaisempina vuosina: Ilmatieteen laitoksen keräämän aineiston mukaan pakkasen purevuus on yltänyt ajoittain -40 asteeseen koko maassa.

Pakkasen purevuuden ilmoittaminen perustuu arvioon siitä, kuinka kylmältä pakkanen tuntuu ja kuinka tehokkaasti se edistää lämmönhukkaa ja paleltumien syntymistä.

Ihmisen iholta siirtyy koko ajan lämpöä ympäröivään ilmaan. Lämpöä häviää iholta sitä enemmän, mitä kylmempää on.

Tuuli tehostaa lämpöhävikkiä ja näin ollen voimistaa kylmyyden tuntua ja lisää samalla pakkasen purevuutta.

"Taulukosta nähdään, että kyllä etelässäkin pakkasen purevuus voi vastata yli 40 asteen pakkasta", meteorologi Pauli Jokinen Ilmastopalvelusta kertoo.

Ilmatieteen laitoksen esimerkeissä esimerkiksi Jomalassa mitatun 31,8 asteen pakkanen on tuntunut tuulen vaikutuksesta 40,7 pakkasasteelta.

Suomen kylmin mittaus saavutettiin Kittilän Pokassa 28.1.1999 ja se oli -51,5 astetta. Ilmatieteen laitoksen digitoidun aineiston perusteella kovin pakkasen purevuus olisi kuitenkin ollut Inarin Nellimissä 1.2.1966.

Pakkasen purevuus oli tuolloin -54,3 astetta.

"Ennätyksenä sitä ei voida virallisesti pitää, sillä kaikkea ei-digitoitua aineistoa ei ole voitu käydä läpi. Lisäksi varhaisemmassa aineistossa on asemilla ollut usein lämpömittari mutta ei tuulimittaria. Siksi todellisia lukuja esimerkiksi 1900-luvun alusta ei voida laskea", Jokinen kertoo.

MT:n saavat kovimmat pakkasen purevuudet on laskettu vain ajanhetkiltä, joilta on sekä lämpötila että tuulihavainto.

"Voi siis olla, että varsinainen pakkasennätys on kullakin asemalla näitäkin äärevämpi, sillä minimilämpötilaa mitataan jatkuvasti, mutta tuulesta on menneinä vuosikymmeninä tehty vain 3–6 havaintoa per päivä. Nykyään sitä toki havainnoidaan useamminkin", Jokinen kertoo.

Tänä talvena kovia pakkasia on ollut lähinnä pohjoisimmassa Lapissa.

Joulukuussa Suomessa oli kylmintä Utsjoen Kevojärvellä, jossa lämpötila tippui -35,4 asteeseen.

Kevojärvellä oli kylmää myös tammikuussa, kun siellä mitattiin kuukauden alin lämpötila -38,8 astetta. Helmikuussa kylmintä oli Sodankylän Vuotsossa, -32,3 astetta.

Talvikuukausien aikana mittari kiipeisi korkeimmilleen Jomalassa, Turussa ja Kruunupyyssä, jossa mitattiin 9,2 astetta.

Tarkista paikkakuntasi säätiedot Maaseudun Tulevaisuuden sääpalvelusta!

Paleltumisvaara

  • Duodecimin mukaan kylmässä ilmassa oleskelusta syntyneissä paleltumissa pintaverisuonet supistuvat, niiden verenkierto lakkaa ja suonet tukkeutuvat solujen pakkautuessa ja veren hyytyessä.
  • Lapset palelluttavat ihonsa herkemmin kuin aikuiset. Paleltumat kohdistuvat useimmiten kasvojen alueelle, mutta ne ovat yleisiä myös jaloissa ja käsissä.
  • Kun iho paleltuu paikallisesti, alue muuttuu ensin punoittavaksi ja myöhemmin valkoiseksi ja tunnottomaksi. Iho tuntuu usein kovalta ja turvonneelta, ja siinä voi esiintyä pistelyä tai polttavaa tunnetta.
  • Ihoon voi myös ilmaantua rakkuloita. Ihon tumma sävy viittaa syvään paleltumavammaan, samoin ihonalaisen kudoksen muuttuminen kovaksi.
  • Paleltumien välttämiseksi on tärkeätä pukea lapsi lämpimästi ja varoa pesemästä ihon suojaavaa rasvakerrosta pois ennen pakkaseen menoa. Väljä vaatetus takaa paremman lämpösuojan kuin tiukat vaatteet. Vaatteiden ja ihon kosteus sekä tuuli lisäävät paleltumariskiä.

Lue lisää