Siitepölykausi vauhdissa – nyt myös koronavirus aiheuttaa huolta astmaatikoissa - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Siitepölykausi vauhdissa – nyt myös koronavirus aiheuttaa huolta astmaatikoissa

Allergia-, iho- ja astmaliitto kehottaa astmaa sairastavia erityiseen huolellisuuteen infektioiden ehkäisyssä. Hyvä käsihygienia on tärkein keino.
Kari Salonen
Lepän kukinto aiheuttaa koivun ohessa pahoja oireita siitepöly-yliherkkyydestä kärsiville.

Koronaviruksen (covid-19) aiheuttama tartuntatautiepidemia herättää huolta astmaa sairastavissa. Virusten aiheuttamat taudit, kuten koronainfektio, ovat suurempi riski henkilölle, jolla on astma tai jokin muu perussairaus.

Allergia-, iho- ja astmaliitto kehottaa astmaa sairastavia ja heidän läheisiään erityiseen huolellisuuteen infektioiden torjunnassa. Arkielämässä omaa tartuntariskiä voi vähentää huolehtimalla ensisijaisesti hyvästä käsihygieniasta, hengityssuojaimista ei ole hyötyä.

”Suosittelemme noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita eli tehostamaan käsihygieniaa ja vähentämään sosiaalisia kontakteja, erityisesti paikkoja, joissa kokoontuu paljon ihmisiä. Torjuntatoimet ovat tärkeitä, jotta pystytään ehkäisemään kaikkien, mutta etenkin riskiryhmiin kuuluvien sairastumista”, sanoo asiantuntija Kaisa Toikko Allergia-, iho- ja astmaliitosta.

Allergia- ja astmaneuvontaan on tullut lukuisia yhteydenottoja koronavirusepidemiaan liittyen.

”Ihmisillä on ymmärrettävästi huoli omasta ja läheisten terveydestä. Seuraamme aktiivisesti tilannetta ja tiedotamme kohderyhmäämme. Infektioiden torjunta on astmaa sairastavalle aina tärkeä asia ja toki kaikkien yhteinen asia”, muistuttaa Kaisa Toikko.

Allergia- iho- ja astmaliitto on ottanut käyttöön vaihtoehtoisia tapoja kokoontumisille. Tarjoamme jäsenillemme vertaistukea verkossa ja puhelinneuvontaa. Verkkotapaamiset, puhelinkokoukset ja etätyö mahdollisuuksien mukaan voivat osaltaan vähentää infektioiden leviämistä.

Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat tehneet yllättävän havainnon, jonka mukaan siitepölykauden alkaminen lisää kuolleisuutta sekä hengityselinsairauksiin että sydän- ja verisuonitauteihin, MT uutisoi vuoden 2019 heinäkuussa.

APTA-projektia johtava Oulun yliopiston professori Jouni Jaakkola kertoo yliopiston verkkosivuilla, että raju siitepölykauden avaus eli runsas lepän kukinta lisää kuolleisuutta hengitystiesairauksiin jopa 20 prosentilla.

Sydän- ja verisuonitautien kuolleisuus kasvaa samasta syystä yhdeksällä prosentilla.

Etelä-Suomen leuto alkuvuosi sai pähkinäpensaan ja lepän kukkimaan poikkeuksellisesti jo helmikuussa.

Mikä on tilanne tällä hetkellä, Turun yliopiston siitepölytiedotuksen projektitutkija Sanna Pätsi?

"Kuluneen kuukauden aikana lepän kukinta on jatkunut maan eteläosissa ja kukinta on alkanut maan keskiosissa. Pähkinäpensaan kukinta on jo päättymässä Suomessa."

Miten tilanne kehittyy, jos sää säilyy poutaisena?

"Lepän kukinnan odotetaan voimistuvan, jos sää pysyy poutaisena ja lämpimänä."

Voiko siitepölyjä tulla merkittäviä määriä ilmateitse Suomeen maan eteläpuolisista maista?

"Siitepölyä voi kulkeutua ilmavirtausten mukana Suomeen Keski-Euroopasta, Ruotsista ja Baltiasta. Useimpina vuosina Suomeen kaukokulkeutuu pähkinäpensaan, lepän ja koivun siitepölyä kevään aikana. Loppukesän ja alkusyksyn aikana Suomeen voi puolestaan kaukokulkeutua tuoksukin siitepölyä."

Kuinka poikkeuksellista siitepölykautta eletään eteläisessä Suomessa tänä keväänä?

"Pähkinäpensas aloitti tänä vuonna kukinnan maan lounaisosissa jo tammikuussa, mikä on poikkeuksellista. Myös lepän kukinta alkoi tavallista aikaisemmin maan eteläosissa. Maan pohjoisosissa sen sijaan lepän kukinta vaikuttaa etenevän normaalissa aikataulussa, eikä kukinta ole vielä alkanut siellä."

Seuraavaksi kukkii Suomessa eniten siitepölyoireita aiheuttava koivu. Keskikesällä kukkivat heinät, joista ainakin 40 lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä.

Valtakunnallinen allergiaviikko alkaa 23.3.

Suomen siitepölytilanteesta saa lisätietoa Norkko.fi-palvelusta.

Lue lisää

Miksi niin harva saa oireita havupuiden siitepölystä?

Finanssikriisin uhka ei ole väistynyt

Lumimittarit söivät tänäkin kesänä koivikoita Kaakkois-Suomessa – kerran syöty koivu selviää yleensä, toinen tai kolmas kerta voi olla kohtalokas

Jutta Urpilainen kannustaa elintarvikeyrityksiä investoimaan – ruokaturvan heikentymisestä kärsivästä Afrikasta löytyy kysyntää suomalaiselle osaamiselle