Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen museon ja Turun yliopiston tutkijaryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ulostepapanoista eristettävän DNA:n avulla. Lisäksi ryhmä tutkii lepakoiden petojenvälttämiskäyttäytymistä.
Nyt tutkijat tarvitsevat yleisön apua tutkimusaineistonsa keräämisessä.
Papananäytteiden keruuseen voi osallistua kuka tahansa, jonka lähiympäristössä on lepakoiden kesäyhdyskunta. Yhdyskunnan tuottamia papanoita kerätään kahden viikon välein pinsettien avulla.
Papananäytteiden kerääminen hoituu niin, että kerääjä vie tutkimusryhmän lähettämät paperiset keräysarkit keräyspisteen alapuolelle mielellään silloin, kun lepakot ovat lähteneet saalistuslennolle, ja kerää arkit seuraavan yön aikana pois.
Lopuksi papanat kerätään arkeilta pinseteillä koeputkiin ja putket lähetetään tutkijoille.
Kerättävän papanapankin tarkoituksena on selvittää lepakon ruokavalion eroja eri puolilla Suomea. Siksi papanoita kerätään koko Suomen alueelta. Sen sijaan lepakoiden pedonvälttämistä tutkitaan pääasiassa Etelä-Suomessa.
Pedonvälttämistutkimuksessa selvitetään lepakoiden ja pöllöjen välisiä vuorovaikutussuhteita. Tutkijat ottavat selvää esimerkiksi siitä, reagoivatko lepakot kuullessaan pedon ääntelyä.
Lepakoiden kaikuluotausta äänitetään päiväpiilojen edustalla kesäkuun ja heinäkuun toisella viikolla seitsemän päivän ajan iltaisin ja öisin. Äänityksen yhteydessä lepakoille soitetaan sekä uhkaavia että neutraaleja ääniä. Tutkimukseen toivotaan mukaan lepakkoyhdyskuntia erityisesti Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Kanta-Hämeestä ja Kymenlaaksosta.
Vapaaehtoiset voivat osallistua pedonvälttämistutkimukseen kiinnittämällä äänityslaitteistot yhdyskunnan poistumisaukon lähelle.
Luonnontieteellisestä keskusmuseosta huomautetaan, että tutkimukset eivät edellytä kansalaisilta lähikontaktia lepakoiden kanssa.
