Tutkimusalus Aranda seilaa poikkeusoloissakin — myrkyllistä rikkivetyä havaittiin Itämerellä tavallista vähemmän, mutta vesistön happitilanne on heikentynyt - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Tutkimusalus Aranda seilaa poikkeusoloissakin — myrkyllistä rikkivetyä havaittiin Itämerellä tavallista vähemmän, mutta vesistön happitilanne on heikentynyt

Tutkimusalus Aranda ­suoritti kesän tutkimusmatkansa tavallista ­pienemmällä miehistöllä.
Kari Salonen
Tutkimusalus Arandan kesämatkalla noudatettiin tarkkoja koronaohjeistuksia.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimus­alus Aranda suoritti kesäkuun alussa kahden viikon pituisen vesitilanteen seurantamatkan Itämerellä. Matka oli Arandalle vasta vuoden toinen, sillä keväälle suunniteltu seurantamatka peruttiin koronaepidemian takia.

Kahden viikon aikana Aranda kiersi pohjoisen Itämeren, keräten samalla seurantatietoa merialueen tilasta. Matkanjohtaja Henrik Nygårdin mukaan reissu sujui suunnitelmien mukaan.

”Ne näytteet saatiin mitä lähdettiin hakemaan. Yhtenä päivänä oli kovaa tuulta, mutta muuten oli hyvä sää. Tietyt näytteenotot ovat hankalia kovassa aallokossa. Näytteet pystytään kyllä ottamaan, mutta se on ihan mukavuus- ja työturvallisuuskysymys.”

Koronatilanteen takia laivalla noudatettiin tarkkoja hygienia- ja turvavälisääntöjä. Ruokailu hoidettiin laivalle porrastellusti, ja koko miehistö yöpyi omissa hyteissään.

Riittävien turvavälien takaamiseksi matkalle lähdettiin tavallista pienemmällä, 14 henkilön kokoisella miehistöllä. Tämän takia joitakin seurannan vaiheita jouduttiin siirtämään kuivalle maalle.

”Tavallisesti vesinäytteet analysoidaan jo laivalla, mutta nyt osa näytteistä analysoidaan vasta maissa. Tavallisesti matkan aikana tehdään myös aika paljon erilaista tutkimustoimintaa, mutta se jouduttiin karsimaan pois.”

Lisäksi tehtävänjakoa jouduttiin laivalla miettimään tavallista tarkemmin. Kaikille matkustajille järjestettiin ­Nygårdin mukaan ”oman tontin ulkopuolista tekemistä”.

”Meillä on sertifioitu laatujärjestelmä, jonka mukaan kaikki näytteet otetaan. Meidän piti etukäteen varmistaa, että meillä riittää osaamista näytteiden ottoon vuorokauden ympäri. Silloinkin, kun varsinainen näytteenottaja on lepo­vuorossa”, Nygård täsmentää.

Nygård kehuu miehistön osoittaneen loistavaa joustamiskykyä tehtävien hoidossa. Arandalla työskennellään noin 12 tuntia vuorokaudessa. Laivan henkilökunta on jaettu työpareihin. Parit sopivat keskenään sen, minkä pituisissa vuoroissa työaika suoritetaan.

”Tavallisin työvuoron pituus on kuusi tuntia työtä ja kuusi tuntia lepoa.”

Näytteiden pohjalta on pystytty tekemään jo joitakin havaintoja. Esimerkiksi happitilanne pohjanläheisessä vedessä on heikentynyt. Hapen saatavuus on meren ravintoverkon toiminnan perusedellytys.

”Talvikaudella Suomenlahdella vesipatsas oli sekoittunut täysin, eli pohjan happitilanne oli silloin vielä hyvä. Nyt huomasimme, että kerrostuneisuus vesi­patsaissa oli lisääntynyt. Tämän takia happipitoisuudet olivat laskeneet pohjalla, mikä viestisi siitä, että Itä­meren pääaltaalta on virrannut suolaista ja vähähappista vettä Suomenlahteen.”

Suomenlahden länsiosissa havaittiin puolestaan pintavedessä hieman kohonneita liuenneiden ravinteiden pitoisuuksia.

”Se luo edellytykset sinileväkukinnoille. Toisaalta Pohjanlahdella varsinkin fosfaattilukemat olivat Selkämeren eteläosia lukuun ottamatta matalat.”

Myrkyllistä rikkivetyä havaittiin vesistössä entistä vähemmän.

”Rikkivetyä havaittiin vain syvimmillä havaintopaikoilla. Viime vuosina rikkivetyä on havaittu laajalti Suomenlahdella, mutta nyt mentiin parempaan suuntaan.”

Nygård kuitenkin korostaa, ettei yksittäisestä havainnosta voi tehdä pitempiä johtopäätöksiä.

”Paljon riippuu sääoloista ja siitä miten pääaltaalta virtaa vettä Suomenlahteen. Hetkellisesti tilanne rikkivedyn suhteen on kuitenkin parantunut.”

Seuraavan kerran Aranda suuntaa merille elokuun alussa. Aranda suorittaa tavallisesti neljä seurantamatkaa vuodessa.

”Elokuun matkalla on käytössä samat koronaohjeistukset kuin nytkin. Tutkimusmiehistön kokokin on sama.”

Itämeren tutkimuksen kannalta Aranda on tärkeässä asemassa. ­Nygårdin mukaan pitkäaikaisten havaintosarjojen avulla seurataan muun muassa rehevöitymisen, haitallisten aineiden ja ilmaston muuttumisen vaikutuksia meriluontoon.

Aineistojen avulla voidaan mallintaa meren tilan tulevaa kehitystä ja arvioida tehtyjen suojelutoimenpiteiden tehokkuutta ja uusien toimenpiteiden tarvetta.

Lue lisää

Saaristomerelle uponneiden hylkyjen polttoainetankit tyhjennetään

Fosforin määrä kaksinkertaistui Selkämerellä kymmenessä vuodessa – Suomenlahden happitilanne parantui

Päästöistä tarvitaan lisää tutkittua tietoa

Syke: Suomenlahden happitilanne on harvinaisen huono