WWF tyrmää maa- ja metsätalousministeriön esityksen itämerennorppien metsästyskiintiön nostamisesta — "Tämä on räikeässä ristiriidassa itämerennorpan nopeasti heikentyvien tulevaisuudennäkymien kanssa." - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

WWF tyrmää maa- ja metsätalousministeriön esityksen itämerennorppien metsästyskiintiön nostamisesta — "Tämä on räikeässä ristiriidassa itämerennorpan nopeasti heikentyvien tulevaisuudennäkymien kanssa."

WWF:n mukaan itämerennorpan kanta ei ole toipunut tarpeeksi metsästyskiintiön nostamiseksi.
Kari Salonen
Itämerennorppia elää Pohjanlahdella, Saaristomerellä, Riianlahdella ja Suomenlahdella.

Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt tuoreessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi arvioidun itämerennorpan metsästyskiintiön nostamista 375 yksilöön. Myös Ruotsi on korottanut samaan Perämeren norppakantaan kohdistuvaa metsästyskiintiötään 400 yksilöön.

Laji luokitellaan silmälläpidettäväksi, jos siihen ei arviointihetkellä kohdistu niin korkeaa häviämisriskiä, että se luokiteltaisiin vaarantuneeksi, mutta tällainen riski on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa.

Ministeriö pyysi ympäristöjärjestö WWF:ltä lausuntoa esityksestä. WWF:n mielestä maa- ja metsätalousministeriön esittämä itämerennorpan metsästyskiintiö on aivan liian suuri Perämeren norppakannan kokoon ja ilmastonmuutoksen sille tuomaan nopeasti kasvavaan uhkaan nähden.

Toteutuessaan maa- ja metsätalousministeriön esitys tarkoittaisi WWF:n mukaan sitä, että Suomen ja Ruotsin yhteinen itämerennorpan metsästyskiintiö olisi kasvanut viidessä vuodessa moninkertaiseksi, 775 yksilöön. Norppakanta on kasvanut samaan aikaan korkeintaan viidellä prosentilla vuodessa.

”Vaikuttaa siltä, että maa- ja metsätalousministeriö pyrkii metsästyksellä pysäyttämään silmälläpidettävän itämerennorpan kannan kasvun. Tämä on räikeässä ristiriidassa itämerennorpan nopeasti heikentyvien tulevaisuudennäkymien kanssa. Itämerennorpan kanta on toipunut vasta kymmenesosaan viime vuosisadan alun tasosta", toteaa WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Sata vuotta sitten itämerennorppia oli noin 200 000 yksilöä. Pitkään kestänyt liiallinen pyynti ja ympäristömyrkkyjen aiheuttama lisääntymiskyvyttömyys romahduttivat kannan 1900-luvun loppuun mennessä muutamaan prosenttiin alkuperäisestä. Nyt kanta on noin kymmenisen prosenttia entisestä ja se on pirstoutunut erillisiksi osakannoiksi, joista vain Perämeren kanta on ollut hitaasti kasvava.

”Ilmastonmuutos ja talvien lämpeneminen on nopeasti kasvava uhka niin itämeren- kuin saimaannorpallekin, ja se tulee ottaa huomioon kannanhoidossa ennakoivasti”, sanoo WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka.

Norppa on lisääntymisessään riippuvainen lumesta ja jäästä. Talvi 2019–2020 oli Itämeren mittaushistorian heikoin jäätalvi. Perämeri oli norpan lisääntymisaikaan osan ajasta jäätön, ja jäiden liikkeen takia norpan poikiminen ei WWF:n mukaan todennäköisesti onnistunut normaalisti.

Lue lisää

Hylje on metsästäjälle suurriistaa, kalastajalle kiusankappale – saalista ei niin vain saada, sillä pyyntiolosuhteet ovat haastavat

WWF: Surkea jäätalvi pilasi itämerennorpan pesinnän

Hyljesaalis kasvoi rajusti: Halleja saatiin 33 prosenttia ja itämerennorppia 27 prosenttia aiempaa enemmän

Saimaannorpalla kaksi uhkaa: kalanpyydyskuolleisuus ja ilmastonmuutos